Airiston Helmi Oy:n kiinteistöjä ja veneitä Turun saaristossa. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Suomea suitsutetaan: Airiston Helmi -operaatio lähetti monta viestiä

Edward Lucas kehuu Suomen viranomaisten toimintaa.

Tunnettu brittiläinen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Edward Lucas kehottaa kaikkia Itämeren maita ottamaan oppia Suomen kokonaisvaltaisesta tavasta vastata Venäjän hybridivaikuttamiseen. Airiston Helmeen kohdistunut eri viranomaisten laajamittainen yhteisoperaatio syyskuussa 2018 oli hänen mukaansa erityisen vaikuttava esimerkki suomalaisesta toimintamallista.

– Kyse oli satojen henkilöiden – muun muassa erikoisjoukkojen, rannikkovartijoiden, sotilaspoliisin, tiedustelupalvelujen ja verotarkastajien – iskusta maan lounaisessa saaristossa sijaitsevaan rakennuskompleksiin, Centre for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) johtajana työskentelevä Edward Lucas kuvailee Riian turvallisuuskonferenssin yhteydessä julkaistussa artikkelissaan.

Lucas luonnehtii iskua Suomen laajimmaksi koskaan toteutetuksi turvallisuusoperaatioksi rauhan aikana. Erityistä huomiota hän kiinnittää siihen, miten kurinalaisesti ja matalalla profiililla viranomaiset ovat operaatiostaan viestineet.

– Iskun yksityiskohdat ovat hämärän peitossa, ja median tiedusteluihin vastataan kohteliaasti mutta järkähtämättömästi, että ”poliisitutkinta on edelleen käynnissä”, hän toteaa.

Lucas viittaa asiantuntijapiireissä esitettyihin spekulaatioihin, joiden mukaan strategisesti tärkeiden kohteiden tuntumassa sijaitseva Airiston Helmi olisi luotu jonkinlaiseksi Venäjän erikoisjoukkojen tukeutumispaikaksi.

– Suomen hallitus lähetti operaatiolla selvästi useita viestejä. Omille kansalaisilleen se viestitti, että tietty raja oli ylittynyt ja että valtio oli valmis reagoimaan tilanteeseen kovin ottein. Liittolaisilleen se osoitti kykynsä yhteisoperaatioihin ja niiden salaamiseen. Venäjälle se ilmaisi tyytymättömyytensä, mutta myös halunsa välttää asian eskaloitumista, Lucas arvioi.

– Lyhyesti sanoen Suomi signaloi sekä sitkeyttä että pelotevaikutusta näyttämällä, että se pystyi käsittelemään tilannetta, joka olisi voinut kehittyä merkittäväksi turvallisuuskriisiksi, kurinalaisesti ja yhteistuumin, hän kiteyttää.

Yllätyshyökkäyksen uhka on pienentynyt

Artikkelissaan Edward Lucas antaa tunnustusta Suomen puolustusvoimien valmiudelle.

– Mikään muu eurooppalainen valtio ei kykene saamaan yhtä suurta määrää koulutettuja miehiä ja naisia aseisiin yhtä lyhyessä ajassa. Yllätyshyökkäyksen muodostama sotilaallinen uhka on siten merkittävästi pienentynyt, Lucas toteaa.

Hän korostaa suomalaisen konseptin olevan kuitenkin sotilaallista maanpuolustusta huomattavasti laaja-alaisempi.

– Kouluissa esimerkiksi opetetaan medialukutaitoa. Suomalaisen yhteiskunnan avainhenkilöt julkisista palveluista, teollisuudesta, yliopistomaailmasta, mediasta ja valtionhallinnosta osallistuvat neliviikkoisille maanpuolustuskursseille, jotka yhdistävät turvallisuusuhkiin ja kriisinhallintaan liittyvän koulutuksen verkostojen rakentamiseen. Paitsi että ne luovat yhteenkuuluvuutta, ne myös auttavat Suomen viranomaisia vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisessa, Lucas sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt