Suomalaisten yritysten motiivit omistaa yritys Virossa ovat maantieteellinen läheisyys, koulutetun työvoiman saatavuus ja kustannukset sekä uusien markkinoiden saavuttaminen. Tärkeimmät suomalaisten tytäryhtiöiden toimialat Virossa ovat teollisuus, kaupan ala sekä liike-elämän palvelut, käy ilmi Helsingin kaupungin tuoreesta selvityksestä.
Suomen ja Viron välinen taloudellinen vuorovaikutus on lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana nopeasti. Kasvua on ollut niin tavaroiden ja palveluiden kaupassa, yritystoiminnassa, liikenteessä, matkailussa kuin työvoimavirroissakin.
Suomen ja Viron talouksien integraation syveneminen on lisännyt ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta erityisesti maiden pääkaupunkien Helsingin ja Tallinnan sekä niiden lähialueiden välillä.
Suomen ja Viron välinen maantieteellinen, kulttuurinen ja kielellinen läheisyys ovat myös edistäneet maiden välistä taloudellista yhdentymistä.
Selvityksen mukaan tärkein motiivi suomalaisyritysten investoinneille on Viron maantieteellinen läheisyys. Lähes kolme neljäsosaa yrityskyselyn vastaajista piti kyseistä motiivia tärkeänä tai erittäin tärkeänä syynä omistaa yritys Virossa.
Selvästi yli puolet vastaajista piti lisäksi tärkeänä tai erittäin tärkeänä koulutetun työvoiman saatavuutta ja kustannuksia, uusien Viron markkinoiden saavuttamista, nykyisten markkinoiden säilyttämistä sekä työvoiman paikallisuutta.
Tämä viittaa tiedotteen mukaan siihen, että maantieteellisen läheisyyden ohella suomalaisten yritysten investointien suuntautumista Viroon selittää pääasiassa kasvavien markkinoiden ja halpojen kustannusten yhdistelmä.
Helsingin ja Tallinnan asema Suomen ja Viron välisessä vuorovaikutuksessa on erittäin keskeinen. Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneiden suomalaisyritysten Virossa toimivista yrityksistä sijaitsee Tallinnan alueella ja reilu kymmenesosa Harjumaan maakunnan Tallinnan ulkopuolisella alueella.
Vastaavasti yli puolet Virossa yrityksen omistavista suomalaisista emoyrityksistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja noin kymmenen prosenttia muulla Uudellamaalla.
Suomen ja Viron välinen vuorovaikutus on kuitenkin varsin epäsymmetristä: suomalaiset yritykset harjoittavat liiketoimintaa Virossa huomattavasti enemmän kuin virolaiset yritykset Suomessa, ja työvoimavirrat Virosta Suomeen ovat merkittävästi suurempia kuin virrat toiseen suuntaan.
