Verkkouutiset

Suomalaisuuden Liitto: Lisäraha vapaisiin kieliopintoihin

Liiton mukaan kieltenopetukseen liikenevät lisäresurssit pitäisi suunnata suurten kielten tukemiseen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomalaisuuden Liiton mukaan lisärahoitusta pitäisi suunnata monipuolisten ja vapaiden kieliopintojen tukemiseen.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 esitetään 200 000 euron lisärahoitusta ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja etuja valvovalle etujärjestölle Svenska Finlands Folktingetille.

Tämän lisäksi esitetään pysyvää 200 000 euron vuosittaista lisärahoitusta kansalliskielistrategian päivittämistyöhön.

Suomalaisuuden Liitto viittaa tuoreisiin tilastoihin, joiden mukaan saksan ja ranskan kielten kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on 2010-luvulla vähentynyt romahdusmaisesti.

– Venäjän ja espanjan kielten kirjoittaminen on myös edelleen maamme tarpeisiin nähden liian vähäistä. Kaikki kieltenopetukseen liikenevät lisäresurssit tulisi suunnata Suomessa liian vähän opiskeltavien suurten kielten tukemiseen ja vapaampien kielivalintojen mahdollistamiseen, tiedotteessa todetaan.

– Ruotsin kielen tukemiseen näyttää aina löytyvän lisää rahaa. Tämä lisäraha tulisi kuitenkin mieluummin suunnata koko Suomea hyödyttävään kieltenopiskeluun, koska voidaan puhua jo saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielten opiskelun hätätilasta, sanoo Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.

Kansalliskielistrategia

Kansalliskielistrategia, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli auttaa viranomaisia toteuttamaan kielellisiä perusoikeuksia ja kieliä koskevaa lainsäädäntöä, on liiton mukaan nyt lähinnä väline ruotsin kielen aseman ajamiseen.

Liitto katsoo, että Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen suositukseen nojaten on alkuperäisten tavoitteiden rinnalle nostettu ruotsin kielen osaamisen, näkyvyyden ja läsnäolon ylläpito koulutuksessa, hallinnossa, työmarkkinoilla ja väestön keskuudessa yleisesti.

Liiton mukaan esimerkkinä strategian muuttumisesta yksipuolisen kielipoliittisen vaikuttamisen välineeksi on vuonna 2017 toteutettu ensimmäinen molempi parempi -videokampanja, jossa oikeusministeriö oli näkyvästi mukana.

– Kansalliskielistrategia näyttää olevan nimensä mukaisesti vain yhden kansalliskielen strategia eikä se muutu paremmaksi sillä, että siihen käytetään 800 000€ seuraavan neljän vuoden aikana, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.

– Ongelmallisen kyseisestä strategiasta tekee sen kielikeskeinen lähtökohta: kieliasioita ei pohdita kansalaisten tarpeiden näkökulmasta, vaan kielten näkökulmasta, pohtii puheenjohtaja Rostila.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)