Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto käynnistivät maaliskuussa yhteishankkeen, jonka tarkoitus on tutkia koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä sisäilmassa. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että koronavirus voi tarttua myös sisäilmasta.
Nyt julkaistujen mallinnusten mukaan kaikki alle 50 mikrometrin kokoiset pisarat kuivuvat ennen lattiaan osumista hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan sisäilmavirtausten mukana. Aalto-yliopiston julkaisemassa mallinnuksessa (alla) nämä pisarat on kuvattu sinisellä. Mallinnuksissa on myös kuvattu viruksen kulkeutumista esimerkiksi kaupan hyllyjen välissä.
Hanketta koordinoivan Aalto-yliopiston apulaisprofessorin Ville Vuorisen mukaan mallinnukset vahvistavat käsitystä siitä, että koronaviruksen voi saada hengittämällä virusta sisältävää ilmaa.
– Tutkimus ja simulaatiomme osoittavat, että käytännössä kaikki alle 50 mikrometrin kokoiset pisarat – joita on yskiessä syntyneistäkin suuri osa – kuivuvat ennen lattiaan osumista hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan sisäilmavirtausten mukana. Pidämme mahdollisina, että näiden hiukkasten viruspitoisuus voi riittää aiheuttamaan koronatartunnan, Vuorinen sanoo Aalto-yliopiston tiedotteessa.
Mallinnuksissa koronavirusta kantavan henkilön yskäisy nosti lähiympäristön hiukkaspitoisuuden niin korkeaksi, että riski voimakkaalle altistumiselle oli merkittävä vielä noin neljän metrin päässä yskäisijästä ja riski säilyi merkittävänä jopa minuuttien ajan.
– Tutkimuksemme perusteella todennäköisyys merkittävälle altistumiselle ruokakaupassa voisi epidemian vaiheesta riippuen olla jopa 1/1000, mikäli sairaat eivät pysy kotona. Tällöin kuukaudessa jopa 10[nbsp]000 suomalaista altistuisi, Vuorinen selvittää.
Puhuminenkin voi riittää tartuntaan
Artikkelia varten tutkijat perehtyivät julkisuudessakin huomiota herättäneisiin tartuntapiikkeihin, joissa suuren ihmisjoukon uskotaan saaneen tartunnan yhdeltä oireettomalta tartuttajalta.
Mallinnusten mukaan on mahdollista, että oireettomasta ihmisestä voi pelkästään puheen kautta levitä altistumiseen vaadittava määrä virusta.
– Tarkastelimme mallinnuksissa esimerkiksi tilassa vietetyn ajan, ihmismäärän ja yskivien henkilöiden lukumäärän vaikutuksia. Jos ihmisiä on yksi neliömetrillä, mikä on aika tavallista esimerkiksi ravintolaympäristössä tai konsertissa, pelkästä puhumisesta syntyy tartuntaan riittävä hiukkaspilvi, jos joukossa on oireettomia koronaa kantavia ja tilassa vietetään pidempi aika, Ville Vuorinen toteaa.
– Avokonttorissa työskentelevä oireeton mutta koronavirusta kantava henkilö voi synnyttää tilaan pitoisuuksia, jotka vaihtelevat 10:stä 500:aan aerosolihiukkaseen kuutiometriä kohden. Jos altistumisen riskirajaksi otetaan 100 aerosolia, voi sen hengittää lyhimmillään minuuteissa, pisimmillään tunneissa. Mitä kauempana toisista ollaan, sen parempi.
Hankkeessa on mukana yli 30 tutkijaa, joiden erikoisaloja ovat muun muassa virtausfysiikka, aerosolifysiikka, virologia, sosiaaliset verkostot, ilmanvaihto, ja lääketieteellinen tekniikka. Mallinnukset tehtiin käyttäen CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n supertietokonetta.
