Kaksi kolmasosaa tästä johtuu tupakoinnin vähentymisestä sekä verenpaineen ja kolesterolin laskusta.
Arvostetussa British Medical Journal -lehdessä julkaistut tulokset osoittavat, miten suuri vaikutus sydäntautien riskitekijöillä ja niiden ehkäisyllä on kansanterveyteen. Tulokset perustuvat vuosina 1972–2012 kerättyyn FINRISKI-aineistoon, joka koostuu 35 000 itäsuomalaisen 35–64-vuotiaan miehen ja naisen terveys- ja kuolintiedoista.
Seurantavuosien aikana miesten sepelvaltimotautikuolleisuus väheni 82 prosenttia ja naisten 84 prosenttia. Samaan aikaan tupakoivien miesten määrä laski 53 prosentista 29 prosenttiin. Naisten tupakointi yleistyi vuosikymmenten kuluessa, mutta vuonna 2012 vain 19 prosenttia aineiston naisista tupakoi.
Kolesterolitasoissa nähtiin samankaltainen kehitys. Kun vuonna 1972 miesten ja naisten keskimääräinen kolesterolitaso oli noin 6,8 mmol/l, vuonna 2012 se oli enää 5,4 mmol/l. Myös verenpaine laski merkittävästi sekä miehillä että naisilla.
Tutkijat arvioivat, että havaitusta 80 prosentin kuolleisuusvähennyksestä noin kaksi kolmannesta selittyy edellä mainituilla muutoksilla riskitekijöissä. Miehillä tärkeää oli etenkin kolesterolin lasku ja naisilla myös verenpaineen lasku.
Loput kehityksestä johtuu todennäköisesti ruokavalion monipuolistumisesta ja elintapojen parantumisesta sekä sydäntautien hoidon tehostumisesta.
Myös diabeteksen ja muiden sairauksien hoidon parantuminen on vähentänyt sepelvaltimotautikuolleisuutta, tutkijat kirjoittavat.
Tutkimuksen teki tutkimusprofessori Pekka Jousilahden vetämä tutkijaryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tutkimuksesta kertoi Uutispalvelu Duodecim.
