Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto vakuuttaa puolueensa sitoutuneen tarjoamaan ”suomalaisille laadukkaat pelastus- ja ensihoitopalvelut koko maassa.”
– Harva meistä on näiden palveluiden vakioasiakas, mutta jokainen meistä ymmärtää, kuinka välttämätöntä on, että apu on nopeasti saatavilla, kun sitä tarvitsee. Suomalaisten on voitava luottaa avun saamiseen hädän hetkellä riippumatta siitä, asuuko kaupungissa vai maaseudulla, Heikki Autto kirjoittaa kokoomuksen blogissa.
Autto on huolissaan, että pelastus- ja ensihoitopalvelut uhkaavat jäädä hallituksen laatimilla hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspalveluiden varjoon. Ylipäätään hyvinvointialueilla ei hänen mukaansa ole varaa keskittyä vain sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.
– On olemassa aito riski, että näin voi kuitenkin käydä, kun sote-palvelut muodostavat selvästi suurimman osan hyvinvointialueiden budjeteista. Pelastustoimelle ei ole korvamerkitty omaa rahoitusta, vaan kaikki hyvinvointialueen palvelut rahoitetaan samasta budjetista.
Autto huomauttaa pelastustoimessa olevan sisäministeriön arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 60 miljoonan euron vuotuinen rahoitusvaje.
– Summa koostuu pelastustoimen palvelutason puutteista, varallaolojärjestelmään liittyvistä muutoksista ja öljynsuojelurahaston muuttuneesta taloustilanteesta. Me kokoomuslaiset olemme edellyttäneet, että hallitus laatii suunnitelman rahoitusvajeen paikkaamiseksi jo ennen kuin järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023.
Kansanedustaja nostaa esille myös huolen pelastajien määrästä. Kokoomuksen mukaan pelastajamäärä voitaisiin turvata kaksinkertaistamalla pelastajakoulutus, kuten kasvattamalla runsaasti Kuopion pelastusopiston opiskelijamäärää ja laajentamalla Helsingin pelastusopistoa.
– Pelastajia on Suomessa tällä hetkellä noin 6200. Muun muassa eläköitymisten, alanvaihtojen ja varallaolojärjestelmään kohdistuvien muutosten myötä Suomea uhkaa 2020-luvun lopulla arviolta ainakin 1000–1500 pelastajan vaje.
Autto korostaa kokoomuksella olevan tärkeää, että sopimuspalokuntien rahoitus ja toimintaedellytykset turvataan järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille.
– Sopimuspalokunnat ovat suurimmassa osassa Suomea pelastustoimen perusta ja myös kaupungeissa korvaamaton voimavara. Ilman niitä pelastustoiminnassa olisi valtavia aukkoja, joita ei voitaisi mitenkään muuten kattaa.
Kansanedustaja huomauttaa, että sopimuspalokuntien merkitys ei ole ainoastaan sammutus- ja pelastustoiminnassa.
– Ne tarjoavat turvallisuuskoulutusta, järjestävät palokuntanuorisotyötä ja vahvistavat paikallista turvallisuuskulttuuria. Lisäksi sopimuspalokunnat muodostavat reservin poikkeusoloihin ja väestönsuojeluun.
