X
SULJE MAINOS
Eduskuntatalo. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomalaisten luottamuksessa instituutioihin merkittäviä eroja

Suomi on yhä vahvan luottamuksen maa ja on pärjännyt hyvin kansainvälisissä luottamusvertailuissa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n arviointiraportti kuitenkin osoittaa, että korkeasta kansallisesta keskiarvosta huolimatta kansalaisten luottamus eri instituutioihin vaihtelee.

Kyselyn mukaan kansalaisista 66 prosenttia luottaa valtionhallintoon, hallitukseen 61 prosenttia, eduskuntaan 53 prosenttia ja kuntahallintoon 52 prosenttia. Luottamuksessa on merkittäviä alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja.

Luottamus julkisiin instituutioihin ja hallintoon on heikompaa maaseudulla, matalammin koulutetuilla ja alemman tulotason kotitalouksissa. Jos luottamuksen eriytymiskehitys syvenee, se saattaa heikentää yhteenkuuluvuutta ja Suomen kykyä selviytyä väestön ikääntymisestä, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja työn muutoksista johtuvista haasteista.

Vaikka kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratiaan on korkealla, niiden ihmisten osuus, jotka uskovat voivansa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin on Suomessa pieni verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin. OECD korostaakin, että tiettyjen väestöryhmien mahdollista syrjäytymistä olisi torjuttava Suomessa edistämällä laajempaa sosiaalista vuoropuhelua.

OECD:n raportin toimenpidesuositukset korostavat julkisen hallinnon kykyä vastata kansalaisten muuttuviin odotuksiin, tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin.

– Toimivien, laadukkaiden ja saavutettavien julkisten palveluiden lisäksi keskeistä on turvata vakaa taloudellinen toimintaympäristö OECD:n suositukset julkisille instituutioille ja hallinnolle liittyvät luottamuksen mittaamisen parantamiseen, kansalaisten odotuksia ja tarpeita vastaaviin palveluihin, osallistavampiin valmistelun ja päätöksenteon muotoihin, avoimuuden lisäämiseen, hallinnon integriteettiin sekä oikeudenmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen, raportissa todetaan.

OECD:n mukaan suomalaiset suhtautuivat hyvin luottavaisesti hallinnon kykyyn hallita koronaepidemiaa tiedottaa kansalaisille ja puuttua epidemian taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin. Henkilöt, joilla oli vahvempi luottamus julkisiin instituutioihin, noudattivat tunnollisemmin koronakriisin aikana asetettuja rajoituksia ja annettuja ohjeistuksia.

Luottamusarvioinnin tilasi valtiovarainministeriö ja sen toteutuksesta vastasi OECD:n julkisen hallinnon osasto (Directorate for Public Governance). OECD hyödynsi arvioinnin aineistoina muun muassa Tilastokeskukselta tilattua kyselytutkimusta, säännöllisesti toteutettavaa Kansalaispulssikyselyä ja Poikkeusajan dialogien yhteenvetoja. Lisäksi OECD haastatteli suomalaisia julkisten instituutioiden, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä tutkijoita.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt