Maailman ylikulutuspäivä on se päivä, jona kulutuksemme laskennallisesti ylittää vuotuisen maapallon luonnonvarojen kestävän käytön. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.
– Teemme paljon hyviä pieniä toimia kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi, mutta jatkuva kulutuksen kasvu syö tekojemme hyödyt. Meidän pitäisi moninkertaistaa kykymme tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja ja kuluttaa kestävämmin, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Hiilijalanjälkeämme paisuttaa erityisesti asumiseen ja liikkumiseen käytetty energia, mikä on maailmanlaajuisesti suurin syy ylikulutukseen.
Myös ruoantuotannolla on osansa luonnonvarojen kestämättömässä käytössä. Maatalouskäytössä olevasta maasta noin 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.
Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta suuremmat ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna.
Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista laskennallisesti nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Suomalaisten kansallinen ylikulutuspäivä oli jo 3. huhtikuuta. Jos kaikki kuluttaisivat suomalaisten tavoin, tarvittaisiin yli kolme maapalloa, jotta kulutus olisi kestävällä tasolla.
– Ympäristön kannalta on kestämätöntä, että elämme jatkuvasti velaksi. Jokainen voi vaikuttaa ylikulutukseen pohtimalla, miten asuu, liikkuu ja syö. Kuluttajien kannattaa suosia vastuullisesti tuotettua ruokaa sekä vähentää ruokahävikkiä. Kuluttajien valintojen lisäksi tarvitaan järeitä politiikkatoimia, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).
Kulutuksellamme Suomessa on vaikutuksia globaalisti, sillä esimerkiksi suomalaisten ruoankulutukseen liittyvistä luonnon monimuotoisuusvaikutuksista yli 90 prosenttia syntyy ulkomailla.
– Voimme vaikuttaa maailman luonnon hyvinvointiin omilla valinnoillamme. Se on myös velvollisuutemme, sillä hyödynnämme päivittäin tuotteita, jotka ovat peräisin maailman eri kolkista, Rohweder sanoo.
Kulutamme arjessamme tuotteita, joiden raaka-aineet ovat usein peräisin paikoista, joissa paikalliset asukkaat ovat riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta. Ylikulutuksen seuraukset näkyvät näiden usein maailman köyhimpien ihmisten ympäristössä esimerkiksi metsäkatona, kuivuutena, makean veden puutteena, maaperän eroosiona ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä.
