X
SULJE MAINOS
Koronavirus elektronimikroskooppikuvassa. NIAID/AFP/LEHTIKUVA

Suomalaisprofessori: Tämä tiedetään nyt omikronista

Professorin mukaan omikron voi syrjäyttää aikaisemmat koronamuodot Euroopassa muutamassa viikossa.

Tampereen yliopiston professori Seppo Parkkila toteaa blogissaan, että omikronvariantista on tässä vaiheessa vielä paljon kysymyksiä, mutta niukasti tutkimukseen perustuvia vastauksia.

Professorin mukaan omikron on koronavirus, jonka perimäaineksessa on mutaatioita, jotka johtavat muutoksiin viruksen koodaamissa proteiineissa.

– Omikronin S-proteiinissa on kaikkiaan 34 muutosta verrattuna alkuperäiseen SARS-CoV-2 viruksen S-proteiiniin: 30 aminohappomuutosta, kolme pientä deleetiota ja yksi pieni insertio. Niiden lisäksi viruksessa on useita mutaatioita muissa osissa kuin S-proteiinissa, hän kirjoittaa.

Kysymykseen siitä, onko omikron helpommin leviävä kuin aikaisemmat SARS-CoV-2 virustyypit, ei ole vielä varmoja vastauksia.

– On todettu, että Etelä-Afrikassa omikronin esiintymisalueella koronavirusinfektiot ovat nopeasti lähteneet lisääntymään ja taudin leviämiskykyä kuvaava R-luku on kasvanut tällä alueella suuremmaksi kuin maassa yleisesti. Tämä voi viitata siihen, että omikron on tämän trendin taustalla, Parkkila toteaa.

– Siksi EU on rajoittanut matkustamista Etelä-Afrikasta, minkä tavoitteena on hidastaa muuntuneen viruksen leviämistä. Matkustaminen on kuitenkin nyt pandemia-aikanakin niin vilkasta, että muuntunut virustyyppi – mikäli se on helpommin leviävä – voi syrjäyttää aikaisemmat muodot muutaman viikon kuluessa myös täällä Euroopassa, hän jatkaa.

Professorin mukaan viruksen rakenteen perusteella ei voi vetää suoria johtopäätöksiä, aiheuttaako se yleensä vakavan vai lievän taudin vai jotakin siltä väliltä.

– Koska viruksen tarttumisen ja hankalimpien oireiden välissä on yleensä parin viikon ajanjakso, aikaa kuluu vääjäämättä analyysejä odotellessa. Luotettavan kuvan tilanteesta saamme vasta, kun tiedot infektion luonteesta on analysoitu suurelta määrältä sairastuneita, hän kirjoittaa.

Parkkilan mukaan verrattuna alkuperäiseen koronavirukseen omikronissa on kymmeniä uusia mutaatioita.

– Jos sitä verrataan aikaisempaan valtamuotoon eli deltamuunnokseen, siinä on mutaatioita osittain samoissa kohdissa, mutta huomattava määrä myös uusia mutaatioita. Olennaista on, tunnistavatko rokotuksen indusoimat vasta-aineet ja T-solut myös omikronmuunnoksen. Tätä tutkijat selvittävät yötä päivää ja vastaus tiedetään muutaman viikon sisällä.

Professorin mukaan on melko todennäköistä, että nykyisten rokotteiden tuottama immuniteetti toimii myös omikronia vastaan. Immuunivaste on joka tapauksessa rokotuksen jälkeen yksilöllinen ja polyklonaalinen.

– Se tarkoittaa, että me rokotetut tuotamme eri määriä ja erilaisia vasta-aineita viruksen S-proteiinia vastaan. Siten on mahdollista, että osa elimistömme tuottamista vasta-aineista tunnistaa alkuperäisen koronaviruksen, muttei omikronmuunnosta.

Hänen mukaansa kuitenkin on todennäköistä, että meillä on myös sellaisia vasta-aineita, jotka tunnistavat alkuperäisen viruksen lisäksi myös nämä erilaiset muunnokset.

– Vaikka näin olisikin, saatamme vielä jatkossa tarvita rokotteen, joka on suunniteltu spesifisesti juuri tälle muunnokselle tai vielä tuleville uusille virusvarianteille. Uusi teknologia antaa onneksi mahdollisuuden suunnitella ja tuottaa nopeasti uudenlaisia rokotteita tarpeen mukaan, Parkkila toteaa.

Hänen mukaansa tavallisen kansalaisen ei tarvitse olla erityisen huolissaan omikronista, mutta huolellinen kannattaa olla joka tapauksessa.

– Huolellisuus tarkoittaa edelleen rokotusten ottamista, maskien käyttämistä, etäisyyksien pitämistä ja käsien pesua. Valtiojohtajien ja rokotteiden tuottajien pitäisi puolestaan huolehtia, että rokotetuotanto pystyy vastaamaan globaaliin kysyntään riittävän nopeasti ja rokotteita riittää kaikkiin maihin. Näistä heidän on syytä olla huolissaan.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt