Lihatiedotusyhdistys ry:n teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa, 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syödään 79 prosentissa kotitalouksista.
Vuonna 2017 lihaa söi 94 prosenttia suomalaisista. Päivittäin lihaa syövien määrä on vähentynyt ja vastaavasti useamman kerran viikossa lihaa syövien määrä on kasvanut. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syödään 79 prosentissa kotitalouksista kuten parina aiempanakin vuonna.
Lihaa syödään erityisesti sen hyvän maun takia. Maku on tärkeintä 39 prosentille syöjistä. Tärkeää on myös lihan hyvän ravintosisältö, tottumus ja käytön helppous. Joka viides ei osaa mainita erityistä syytä lihan syönnilleen.
Tutkimus selvitti myös lihan syönnin lisäämistä ja vähentämistä. Enimmällä osalla, 70 prosentilla kuluttajista lihan käyttö on säilynyt ennallaan. Lihan syöntiä sanoo vähentäneensä 22 prosenttia ja lisänneensä kaksi prosenttia vastaajista. Vähentäjien määrä on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Syyt lihan käytön vähentämiseen ovat samoja kuin niillä, jotka eivät syö lihaa lainkaan. Tärkeimpiä vähentämisen syitä ovat eettiset, ekologiset ja terveydelliset syyt. Osa on vähentänyt lihan käyttöä taloudellisista syistä ja osalle liha ei enää vain oikein maistu.
Lihan syönnin useudessa ja vähentäjien määrässä tapahtuneista muutoksista huolimatta lihan kokonaiskulutus on edelleen melko vakaata. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna suomalaisten lihankulutus oli samalla tasolla kuin vuonna 2017, jolloin lihaa kulutettiin luullisena lihana noin 81 kiloa henkeä kohden. Syödyn lihan osuus on noin puolet luullisen lihan määrästä.
Liha on tärkeä ja monipuolinen ravintoaineiden lähde. Laadukkaan proteiinin ohella lihassa on runsaasti B-ryhmän vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Suomalaiset aikuiset saavat tuoreen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan lihasta noin kolmanneksen proteiinista, niasiinista, B12-vitamiinista sekä seleenistä ja sinkistä sekä viidenneksen raudasta.
Kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri Oy. 19.-24.10.2018 ja siihen vastasi 1002 yli 15-vuotiasta suomalaista, pl. Ahvenanmaa. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
