Asiakas odottaa vuoroaan lääkärin vastaanotolle Helsingissä. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Suomalaisille on tärkeintä nopea pääsy lääkäriin

Kansan mielestä tärkeintä lääkäripalveluissa on päästä lääkäriin nopeasti ja tulla kuulluksi.

Vakuutusyhtiö Ifin teettämä terveysbarometrin mukaan tyytymättömyyttä lääkärikäynnissä aiheuttavat tyypillisesti väärät diagnoosit, lääkärin empatian puute ja kiire.

Tutkimuksen mukaan suomalaisille tärkeintä lääkäripalveluissa on nopea pääsy lääkäriin (59 % vastaajista). Toiseksi tärkeintä on tunne siitä, että tulee kuulluksi (49 %). Myös hoidon saannin helppous (38 %) sekä lääkärin luotettavuus (37 %) koetaan ratkaisevina tekijöinä lääkäripalveluita arvioidessa.

– Kolmannes piti tärkeänä hintaa ja fyysistä kohtaamista lääkärin kanssa. Henkilökohtaisen kohtaamisen merkitys korostuu vanhemmissa ikäluokissa ja hinta nuorimmassa ikäluokassa, Ifin tuotejohtaja Tiina Pajamo sanoo.

Ifin tutkimuksessa selvisi, että kaksi kolmesta (68 %) suomalaisesta menee lääkäriin vasta, kun mikään muu ei auta. Puolet vastaajista kokee (49 %), että lääkäriin on vaikea päästä.

Tyypillisesti lääkäri- tai terveydenhoitopalveluja on käytetty kerran tai kahdesti viimeisen vuoden aikana.

Viimeisimpään lääkärikäyntiin ollaan tyytyväisiä

Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka tyytyväisiä vastaajat olivat edelliseen lääkärikäyntiinsä. Vastaukset olivat hyvin positiivisia: viimeisin lääkärikäynti sai erinomaiset arviot.

– Valtaosa (82 %) luotti lääkäriinsä ja ymmärsi, mitä lääkäri hänelle puhui (88 %). Enemmistö myös koki tulleensa kuulluksi (80 %) ja kohdelluksi kunnioitettavasti (84 %). Lääkärin koettiin ottaneen potilaan oireet vakavasti (78 %) ja tutkineen riittävästi (76 %). Hoitoonkin pääsi riittävän nopeasti selvä enemmistö (78 %). Lisäksi useimmat (65 %) kokivat, että lääkäri pyrki selvittämään oireiden syyn eikä vain hoitamaan oireita, Pajamo kertoo.

Tyytyväisimpiä lääkärin toimintaan olivat yli 60-vuotiaat sekä ne, jotka jo muutenkin kokevat terveytensä hyväksi. Terveytensä huonoksi kokevissa on selvästi vähiten lääkärin toimintaan tyytyväisiä. Tosin heistäkin selvä enemmistö oli tyytyväisiä.

Viimeisemmälle lääkärikäynnille annetaan keskiarvoksi 8,2. Viimeisin etälääkärikäynti puolestaan saa arvosanaksi 8.
Huomio ennaltaehkäisyyn

Tutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista kokee, että sairauksien ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota terveydenhoidossa. Lääkäriltä tätä silti odottaa vain joka kymmenes (10 %) ja viimeisimmällä lääkärikäynnillä vinkkejä siitä on saanut vain puolet (51 %) suomalaisista.

Kolme neljästä (74 %) arvioi, että tietoa erilaisista terveyttä edistävistä keinoista on saatavilla riittävästi. Kolmannes suomalaisista (32 %) kuitenkin kokee oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen haastavana.

– Moni on varsin tietoinen terveyttä edistävistä asioista, mutta tutkimuksemme mukaan vain joka toinen suomalainen kokee olonsa terveeksi, kertoo Pajamo.

Suomalaiset panostavat terveellisiin elämäntapoihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn varsin monipuolisesti. Eniten huolehditaan rokoteturvasta (70 %), palautumisesta ja levosta (67 %), terveellisestä ruokavaliosta (64 %) ja nukkumisesta (64 %).

Suomalaiset panostavat myös stressin hallintaan (69 %), painonhallintaan (60 %) säännölliseen liikuntaan (59 %), vitamiini- ja ravintolisiin (58 %) ja työergonomiaan (51 %).

Pajamon mukaan tutkimuksessa selvisi, että mitä paremmaksi henkilö terveytensä tuntee, sitä enemmän hän tekee toimenpiteitä sen eteen. Huonoksi terveytensä tuntevat panostavat puolestaan terveellisiin elämäntapoihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn kaikista vähiten.

– Tutkimuksemme perusteella selvää kuitenkin on, että ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen kaivataan entistä enemmän huomiota. Tällä hetkellä ei ole oikein mistään saatavissa sellaista henkilökohtaista palvelua, jossa kerrottaisiin, mikä olisi juuri minun kannaltani merkityksellisin ja tehokkain terveyden edistämisen muoto, Pajamo sanoo.

Tyytymättömyyttäkin on

Tutkimuksessa selvitettiin myös avoimin kysymyksin, onko vastaaja joskus ollut lääkärikäyntiinsä tyytymätön, ja mikä siihen on ollut syynä.

– Monella tuntuu joskus olleen myös negatiivisia kokemuksia lääkäristä. Tyytymättömyyttä ovat aiheuttaneet kuuntelun ja kiinnostuksen puute, lääkärin huono asenne sekä kokemus siitä, ettei oteta todesta. Myös koettu lääkärin epäpätevyys, väärät diagnoosit, huono kielitaito sekä lyhyet vastaanottoajat ja kiire ovat usein huonojen kokemusten taustalla, Pajamo luettelee.

Hänen mukaansa tutkimuksen vastaukset konkretisoivat lääkäreiden toiminnassa koettuja haasteita.

– Diagnosointi näyttää olevan iso haaste. Terveydenhoito toimii kyllä hyvin, kunhan tiedetään, mikä on vialla. Liian usein diagnosointi kestää kuitenkin liian kauan tai siinä tehdään virheitä. Toinen mielenkiintoinen havainto on lääkärikunnassa jossain määrin vallitseva empatian puute. Potilas kohdataan liian usein teknisenä objektina eikä ihmisenä. Kolmantena asiana esiin nousee kiire ja lyhyet vastaanottoajat, josta on tänä syksynä paljon puhuttu mediassakin, Pajamo sanoo.

Terveysongelmissa suomalaiset luottavat kuitenkin edelleen lääkäriin.

– Erilaisista vaihtoehtohoidoista puhutaan paljon, mutta tutkimuksemme mukaan vain joka neljäs on käyttänyt yhtä tai useampaa vaihtoehtohoitoa viimeisen parin vuoden aikana, sanoo Pajamo.

Kyselytutkimuksen toteutti Ifin puolesta YouGov Finland. Tutkimuksessa haastateltiin tuhat aikuisikäistä suomalaista terveydenhoitoon liittyen. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä lokakuussa YouGovin paneelissa. Tutkimus on edustava otos suomalaisista: kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt