Säästöpankin tuoreen Säästämisbarometrin mukaan suomalaisten ajattelussa on vuodessa tapahtunut merkittävä muutos säästämismyönteisempään suuntaan.
– Tämä vuosi voi olla käännekohta siihen suuntaan, että myös ei-säästäjät huomaavat, että pienilläkin tuloilla voi vaurastua, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen sanoo tiedotteessa.
Suurimpana säästämisen esteenä suomalaiset pitävät edelleen pieniä tuloja, mutta käänne on tapahtumassa. Viime vuonna 63 prosenttia niistä, jotka eivät säästä lainkaan, ilmoitti esteeksi pienet tulot. Tänä vuonna näin ilmoitti enää 55 prosenttia.
– Ihmiset ovat selvästi pysähtyneet arvioimaan talouttaan pandemian aikana. On havahduttu siihen, että säästäminen on mahdollista ja mielekästä vaikka tulot eivät päätä huimaisikaan. Toki tähän osaltaan vaikuttaa myös se, että rahaa on pandemian aikana jäänyt sukan varteen kuluttamisen sijaan. Toivottavasti positiivinen vire säästämisessä jatkuu, vaikka rahaa alkaisikin taas kulumaan matkoihin, ravintoloihin ja leffateattereihin, Mikkonen toteaa.
Suunnitelmallinen säästäminen tuo tulosta
Säästöpankin säästämisbarometrin ilahduttavimpia havaintoja on se, että suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko näyttäisi vähentyneen.
– Säästöpankin kehittämä taloudellisen ahdingon indeksi laski viime vuodesta neljä prosenttia. Indeksissä huomioidaan muun muassa jääkö ihmisillä rahaa säästöön, kokevatko he voivansa vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaansa ja onko taloustilanne aiheuttanut unettomia öitä. Eniten taloudellinen ahdinko väheni yrittäjillä, Mikkonen toteaa.
Viime vuoteen verrattuna yhä useampi kertoo tietävänsä, miten tilanteeseen voi vaikuttaa, jos joutuu taloudellisesti. Optimismi näkyy myös suhtautumisessa tulevaisuuteen. Tänä vuonna 59 prosenttia vastaajista sanoi taloudellisen tulevaisuutensa tuntuvan turvalliselta, kun viime vuonna näin ajatteli 53 prosenttia.
– Tässä päästään nyt hyvin suunnitellun ja pitkäjänteisen säästämisen ytimeen: elämänlaatu paranee, kun ahdingon tunne vähenee. Taloudellinen hyvinvointi edistää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, Mikkonen sanoo.
Parhaimmillaan säästäminen voi saada aikaan ns. positiivisen kierteen, jossa säästäminen vaikuttaa onnellisuuteen ja onnellisuus säästämiseen. Säästämisbarometrissä selvisi myös, että ne ihmiset, jotka säästävät, ovat myös onnellisimpia. Onnelliset myös suunnittelevat talouttaan pitkäjänteisemmin kuin vähemmän onnelliset.
Rahastojen suosio kasvaa
Hyvässä säästämisvireessä merkittävää osaa näyttelevät rahastot, joiden tarjoamia mahdollisuuksia suomalaiset ovat alkaneet käyttää yhä enemmän.
Rahastosijoittamisen suosio kasvoi viime vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä (32 % 2021 vs. 30 % 2020), kun taas säästötilin suosio on vähentynyt (50 % vs. 46 %).
Juuri rahastot voivat olla erinomainen vaihtoehto piensäästäjälle, joka haluaa pitkässä juoksussa käyttötiliä parempaa tuottoa ilman, että itse tarvitsee aktiivisesti hoitaa sijoituksia.
Kun viime vuonna säästämisen syitä leimasi pandemia ja epävarmuus, tänä vuonna Säästämisbarometrissä korostuivat säästämisen positiiviset syyt.
Viime vuonna 64 prosenttia vastaajista ilmoitti säästävänsä ns. pahan päivän varalle, kun vuonna 2019 luku oli 61 prosenttia.
Viime vuonna myös eläkepäiviä ja lomamatkoja varten säästäminen laski kahdella prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen 2019. Tämän vuoden Säästämisbarometrissä tämä trendi pysähtyi.
Eläkepäiviä varten sanoi nyt säästävänsä 32 prosenttia vastaajista (28 % 2020) ja lomamatkaa varten 25 prosenttia (23 % 2020).
Vuosittainen Säästöpankin Säästämisbarometri toteutettiin 18-69-vuotiaille suomalaisille internet-kyselynä 12.8.-26.8.2021. Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1[nbsp]614 suomalaista.
