Kansanedustaja Krista Kiurun (sd) mukaan Viron itsenäistyminen sata vuotta sitten on ihme, jota on syytä vaalia ja ihailla myös Suomessa.
– Sata toivon ja yhtenäisyyden vuotta osoittaa, että eestiläisten ote ei väsähdä. Polvesta toiseen itsenäisyyden viestiä on vaalittu, ja vaikeimpinakin aikoina uskottu, että aika koittaa vielä.
Kiurun mukaan suomalaisia koskettaa virolaisten sisu onnistua ja selviytyä läpi kansakunnan vaikeiden vaiheiden.
– Kahden suurvallan puristuksissa itsenäistyminen, vapaussodan jälkeiset vaurastumisen vuosikymmenet, raskas miehityksen ja sorron aika sekä taas itsenäistyminen, kertovat meille uskomattoman tarinan sisukkaasta sukulaiskansasta.
Kiurun mukaan Suomen ja Viron välisellä vuorovaikutuksella on pitkät vuosisataiset perinteet. Yhteistyössä on ollut voimaa yksittäisten ihmisten välisestä kanssakäymisestä aina valtiolliselle tasolle.
– Suomalaisilla on mahdollisuus oppia paljon naapurimaaltaan Virolta. Naapurimme vaurastuminen, nopea kehitys, digitalisaatio, PISA-tulokset ja ketterät toimintatavat herättävät kiinnostusta. Myös taloudelliset suhteet ja yhteiset uudet kasvumahdollisuudet kahden pienen kansan kesken houkuttavat. Matkailun lisääntymisen ja perinteisten kulttuurisuhteiden kautta yhä useammalla suomalaisella on jo henkilökohtainen suhde Viroon, Kiuru sanoo.
Hänen mukaansa kaikki ei ole kuitenkaan vielä valmista, vaan tekemistä riittää yhä.
– Virolla ja Suomella on mahdollisuudet luoda ennennäkemätöntä kasvua, jos vain on halua tehdä vielä enemmän jo olemassa olevan talousalueemme vahvistamiseksi.
– Luonnollisia yhteistyön vahvistamisen muotoja löytyy vähintäänkin talous- ja elinkeinopolitiikan, matkailun, digitalisaation, liikenteen, aluekehityksen, koulutuksen ja kulttuurin saralla.
Kirun mukaan naapurimaiden välille tarvitaan yhteisesti jaettu tahtotila ja päämäärätietoinen ohjelma luotsaamaan suunnitelmallista kehitystä eteenpäin.
– Arktisen alueen strategia jo on, tehdäänkö seuraavaksi tiekartta yli Suomenlahden tehtävään yhteistyöhön, Kiuru kysyy.
