Suomalaisnuoret sijoittuivat OECD:n PISA 2015 -tutkimuksessa yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa OECD-maiden vertailussa viidenneksi ja kaikkien arviointiin osallistuneiden maiden ja alueiden vertailussa seitsemänneksi. Yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa.
– Tutkimus osoittaa, että suomalaisilla nuorilla on vahvat yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot. Se vahvistaa käsitystä, että meillä on hyvät edellytykset, perustiedot ja myös -taidot, pärjätä työelämän murroksessa, jossa korostuvat yhteistyö ja uuden luominen verkostoissa ja tiimeissä. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet keskittyvät aiempaa vahvemmin tulevaisuuden taitojen vahvistamiseen. Ainoa hälyttävä piirre tässäkin vertailussa on poikien heikompi pärjääminen. Olen kutsunut tutkijat etsimään ratkaisuja tähän koulutusjärjestelmämme kipukohtaan, kertoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Suomalaisten tulosten keskiarvo oli 534, josta ainoastaan Singaporen (561) ja Japanin (552) pistemäärät erosivat tilastollisesti merkitsevästi. Suomen kanssa tasaisessa ryhmässä olivat Hongkong (541), Korea (538), Kanada (535), Viro (535), Macao (534), Uusi-Seelanti (533) ja Australia (531). Japanilaisten nuorten pistemäärä oli muita OECD-maita korkeampi. Korean, Kanadan, Viron ja Suomen pisteet eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.
Tulosten mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä edistää yhteistyötaitojen oppimista varsin tasa-arvoisesti. Koulujen väliset erot ovat Suomessa toiseksi pienimmät Islannin jälkeen ja oppilaan sosioekonomisen taustan vaikutus yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tuloksiin hyvin vähäinen verrattuna muihin tutkimuksessa hyvin menestyneisiin maihin. Kymmenen parhaiten menestyneen maan joukossa ainoastaan Macaossa oppilaiden sosioekonominen tausta selitti tulosten vaihtelua vähemmän kuin Suomessa.
Loppuvuonna 2016 julkaistun PISA 2015 -tutkimuksen kolmea ydinaluetta eli lukutaitoa, matematiikkaa, luonnontieteitä koskevassa raportissa Suomessa havaittiin ensimmäistä kertaa suorituseroja maantieteellisten alueiden välillä. Yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa erot olivat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin muilla sisältöalueilla, eivätkä ne pääsääntöisesti olleet tilastollisesti merkitseviä.
Tytöt menestyivät tehtävissä paremmin kuin pojat kaikissa osallistujamaissa, mutta Suomessa sukupuolten välinen ero oli kaikkein suurin. Aiemmissa PISA-tutkimuksissa tehty havainto poikien heikommasta osaamisesta toistuu siis myös yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa.
– Koulutuksen tasa-arvoa koskevat tulokset ovat muilta osin ilahduttavia, mutta tyttöjen ja poikien entistä suurempi osaamisero huolestuttaa. Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tehtävissä korostui vahvasti lukutaito ja chat-keskusteluun perustuvalla tehtävätyypilläkin on varmasti merkitystä. Lukutaito ei kuitenkaan selittänyt sukupuolieroa kokonaisuudessaan vaan kyse on selvästi muustakin. Poikien tilanteen tarkempaa selvittämistä ja tehokkaiden keinojen tunnistamista pitää siis jatkaa systemaattisesti, sanoo tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.
Suomenkieliset koulut menestyivät arvioinnissa ruotsinkielisiä kouluja paremmin. Kuten muissakin PISA-sisältöalueissa, myös yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät muita oppilaita huonommin.
PISA 2015 -tutkimuksen toteutti Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä. Tutkimukseen osallistuivat 15-vuotiaat nuoret.
