Suomen tieteen ja tutkimuksen taso nähdään hyväksi ja tieteen kykyyn tuottaa luotettavia ja paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti.
Aihepiireistä kiinnostavimpia ovat ympäristö ja luonto, joita koskevia asioita seuraa kolme neljästä (74 %) ilmoittaa olevansa hyvin tai melko kiinnostunut. 2016: 81 prosenttia).
Saman lukeman saavuttavat yhteiskunnalliset asiat yleensä (74 %, 2016: 74 %). Tieteeseen ja tutkimukseen yleisesti liittyvä kiinnostus on kasvanut edellisestä tutkimuksesta (70 %, 2016: 68 %). Myös politiikka kiinnostaa aiempaa enemmän (56 %, 2016: 51 %).
Tieteen kiinnostavuuden kasvu sopii huonosti julkisuudessa esitettyihin huoliin ja käsityksiin, joiden mukaan kansa olisi alkanut väheksyä tieteellistä tietoa. Toisaalta kiinnostus ei välttämättä ole positiivista.
Poliittisista puolueista tiede-, tutkimus- ja teknologia-aiheisiin myönteisimmin suhtautuvat vihreiden kannattajat (82 % on hyvin kiinnostunut tai melko kiinnostunut) sekä vasemmistoliiton (74 %) ja perussuomalaisten (74 %) kannattajat.
Aihepiirien seuraaminen on sukupuolisidonnaista. Naiset seuraavat miehiä enemmän kulttuuria ja viihdettä, miehet puolestaan naisia enemmän urheilua ja talousasioita. Ympäristö ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat laajasti molempia sukupuolia. Tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa käsittelevät aiheet kiinnostavat erityisesti miehiä.
Tutkimuksen mukaan tieteestä kiinnostuneimman ikäryhmän muodostavat nuorehkot, 26–35-vuotiaat aikuiset. Akateemisesti koulutetut ovat kaikkein kiinnostuneimpia tieteestä, sillä yli neljä viidestä (86 %, 2016: 85 %) ilmoittaa seuraavansa tiedeasioita. Koulutusaloittain korkeinta kiinnostus on teknisluonnontieteellisen sekä humanistisen koulutuksen saaneilla.
Luottamusta poliisiin, puolustusvoimiin ja yliopistoihin
Erityisen suurta luottamusta nauttivat yhteiskunnan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavat organisaatiot eli poliisi (83 % tuntee hyvin tai melko suurta luottamusta, 2016: 85 %) ja puolustusvoimat (79 %, 2016: 77 %). Myös yliopistoihin ja korkeakouluihin luotetaan, ja näitä laitoksia kohtaan tunnettu luottamus on myös noussut edellisestä mittauksesta (77 %, 2016: 75 %).
Nimetyistä tiede‐ ja tutkimusorganisaatioista ylimmäksi nousee VTT (67 %, 2016: 59 %) perässään Suomen Akatemia (53 %, 2016: 50 %) ja Business Finland (42 %, 2016: 50 %).
Kokoava ja hieman yleisempi arviointikohde ”tiedeyhteisö” (tiede ja tutkimus, tiedeyhteisö yleisesti ottaen) sijoittuu korkealle eli heti yliopistojen ja korkeakoulujen jälkeen (60 %, 2016: 66 %)
Lääketiede kiinnostavin tieteenala
Suuri enemmistö suomalaisista (74 %) ilmoittaa kiinnostuneensa kaikesta tiedettä koskevasta uudesta tiedosta. Yksittäisistä tieteen aloista kiinnostavimmaksi koetaan lääketiede. Kaksi kolmesta (68 %, 2016: 75 %) ilmoittaa seuraavansa sitä esimerkiksi uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehityksen osalta.
Ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto kiinnostaa (68 %, 2016: 68 %). Kyselyyn vastanneista noin puolet oli kiinnostuneita historian- ja kulttuurintutkimuksesta, tietotekniikasta sekä geenitutkimuksesta ja bioteknologiasta. Avaruustutkimus kiinnostaa joka kolmatta. Myös vähemmän kiinnostava tiedepolitiikka kiinnostaa kansalaisia aiempaa tutkimusta enemmän (35 %, 2016: 30 %).
Tiedettä koskevan tiedon lähteistä televisio ja radio ovat tärkeimmät (75 %, 2016: 81 %), mutta internetin (internet, tietoverkot, sosiaalinen media) merkitys tietolähteenä on käytännössä yhtä tärkeä (74 %, 2016: 70 %). Internetin merkityksen nousua on myös seurannut sanomalehtien merkityksen pieneneminen (sanomalehdet 63 %, 2016: 71 %).
Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2019 -tutkimuksesta, jossa selvitetään kolmen vuoden välein suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tiedebarometri 2019 on vuonna 2001 käynnistetyn tutkimussarjan seitsemäs osa. Tiedebarometri 2019 -tutkimuksen toteutti Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Kirjalliseen postikyselyyn vastasi 1063 henkilöä. Kantar TNS Oy:n Gallup Kanava -paneelisisältää 1146 vastaajaa.
