Kaksi kolmasosaa suomalaista tietää huonosti, mistä asioista tulevat aluevaltuustot päättävät. Tämä käy ilmi ajatuspaja Toivon syyskuussa tekemästä kyselystä.
– Sote-alueuudistus on jäänyt kyselyn tuloksista päätellen suomalaisille sisällöltään melko etäiseksi ja vieraaksi. Peräti 68 prosenttia vastaajista kertoo olevansa perillä tulevien aluevaltuustojen päätettävistä asioista joko melko huonosti tai erittäin huonosti, kirjoittaa Toivon tutkimuspäällikkö Antti Vesala.
Vain kolme prosenttia suomalaisista katsoo olevansa hyvin perillä aluevaltuustojen tehtävistä. Vajaa kolmasosa kuuluu ryhmään ”melko hyvin perillä”.
Elokuussa myös Maaseudun Tulevaisuus kartoitti kansalaisten aluevaltuustotietämystä ja totesi, että tietämättömiin kuuluu ”vain” 52 prosenttia vastaajista, Vesala sanoo.
– Tässä tutkimuksessa tilanne näyttää paljastuvan vielä ennakkoon odotettuakin heikommaksi.
Hänen mukaansa puolueilla, vaaliehdokkailla, julkishallinnolla ja tiedotusvälineillä on suuri tehtävä, jotta vaalikeskustelut ja -kampanjat voidaan toteuttaa selkokielisellä tavalla. Hän arvelee, että todellisuudessa kansalaiset tuntevat aluevaltuustot vielä huonommin kuin kysely esittää.
– Koska aluevaltuustojen tehtävänkuvan tuntemus saattaa todellisuudessa olla vieläkin heikompaa kuin tämä kysely näyttää, vaaleihin liittyvän viestinnän olisi oltava tavallista selkokielisempää ja pedagogisemmalla otteella muotoiltua.
Vastaajan iästä riippuu, miten hyvin hän tuntee aluevaltuustojen työn. Kaikkien nuorimmat ja vanhimmat tuntevat työn parhaiten, kun taas heikointa tuntemus on 40-49-vuotiaiden keskuudessa.
SDP:n kannattajat luottavat eniten tietämykseensä. Heikoimmin valtuustotyön tuntevat Liike Nytin, perussuomalaisten ja kristillisten kannattajat.
Äänestysprosentti tammikuun aluevaaleissa jää todennäköisesti matalaksi, Vesala ennustaa. Kyselyn mukaan 38 prosenttia suomalaisista äänestää varmasti ja 36 prosenttia luultavasti. Aiempien vaalien perusteella kuitenkin tiedetään, että äänestysaktiivisuus jää matalammaksi kuin kyselyt ennustavat. Esimerkiksi ennen kuntavaaleja 60 prosenttia ilmoitti äänestävänsä varmasti, mutta lopulta vain 55 prosenttia todella kävi uurnilla.
– Mikäli aluevaaleissa toteutuu vastaava suhde arvioidun ja toteutuneen äänestysaktiivisuuden välillä, aluevaalien aktiivisuus saattaa jäädä 40 prosentin alapuolelle, Vesala sanoo.
Äänestysaktiivisuus riippuu tuttuun tapaan yhteiskunnallisesta asemasta. Heikoimmin äänestävät, alle 30-vuotiaat, työväenluokkaiset, matalasti koulutetut, Liike Nytin, RKP:n ja perussuomalaisten kannattajat sekä heikosti toimeentulevat. Aktiivisimmat äänestäjät ovat yli 70-vuotiaat, korkeakoulutetut, hyvin toimeentulevat sekä ne jotka äänestävät vasemmistoliittoa, SDP:tä, vihreitä, kokoomusta, keskustaa tai kristillisiä.
Kokoomuksen kannattajat vaativat muita voimakkaammin, että palvelut pitää tuottaa kustannustehokkaasti, jotta verot eivät nouse. Näin sanoo 88 prosenttia kokoomuslaisista. Keskustan kannattajista lähes yhtä suuri osuus ajattelee samoin. Sen sijaan vasemmistoliiton kannattajista vain puolet on tätä mieltä.
Oikeistolaisesti ajattelevista suomalaisista vain 17 prosenttia sanoo, että voisi maksaa lisää veroja, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut voidaan säilyttää. Vasemmistolaisista veronkorotuksiin olisi valmis 71 prosenttia.
Kyselyyn osallistui 2[nbsp]848 suomalaista, joiden ikä oli 18-79 vuotta. Kyselyn virhemarginaali on 1,8 prosenttia molempiin suuntiin.
