Lukuisat poliitikot ennen nykyaikaa ovat rakentaneet suosionsa ja maineensa sen varaan, että he pitävät tarkkaa huolta julkisesta taloudesta. Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen katsoo, että talouden realiteeteista puhuminen on ollut ylipäätään suosittua Suomessa.
– En usko ihmisten asenteiden muuttuneen tässä suhteessa yhtä paljon kuin monien nykyisten poliitikkojen puheista voisi päätellä. Kansalaiset eivät laajasti pidä rahan ylenmääräisestä törsäämisestä. Myös hallitsemattomasta velkaantumisesta kannetaan yleisesti huolta. Nykyinen tilanne, jossa politiikassa suurinta ääntä pitävät innokkaimmat rahan jakajat, onkin oikeastaan aika yllättävä, hän kirjoittaa blogissaan.
Lehtisen mielestä ajat näyttävät muuttuvan. Nykyinen hallituspohja aloitti hallitusohjelman valmistelun listaamalla kahdeksan miljardin euron menolisäykset, jotka tosin tingittiin kolmeen miljardiin, hän sanoo. Valtiovarainministeriökään ei pidä yhtä tiukkaa huolta yhteisistä rahoista kuin se aiemmin tapasi pitää.
– Asiat eivät siis ole parhaassa mahdollisessa tasapainossa. Tiukkojen kirstunvartijoiden vastapainoa tarvittaisiin lisärahan vaatijoille. Kuka ottaa uuden valtionkamreerin roolin?
Lehtinen sanoo, että raha ei ole juuri nyt ”niukka hyödyke”, mikä tarkoittaa, että siitä ei ole pulaa: valtiot eivät kanna huolta kasvavista alijäämistään ja keskuspankit ovat avanneet rahahanat.
– Tämäkin kelkka kuitenkin kääntyy ennen pitkää. Itse asiassa käänne koronan jälkeiseen aikaan on jo käsillä. Suurimpia menestyjiä eivät tämänkään kriisin jälkeen ole ne kansakunnat, jotka ajoivat taloutensa kriisivuosina entistä pahemmin hunningolle.
