Virus- ja geenilääkkeitä valmistavan kuopiolaisen Finvector Oy:n toimitusjohtaja Timo Ristola kertoo yhtiön hakevan hankerahoitusta rokotevalmistuksen ja tuotantotilojen päivittämisen arvioimiseksi. Kyse on koronarokotehankkeista.
– Tämä haku on aivan alkutekijöissä. Pystymme arvioimaan tarkan aloituksen vasta tämän jälkeen, Timo Ristola toteaa tuotannosta Verkkouutisille.
Noin 200 työntekijän Finvector on kansainvälisesti tunnetun akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan 1993 perustama yhtiö, jota hän ei enää omista. Ylä-Herttuala ja professorit Kalle Saksela ja Kari Alitalo ovat kehittäneet testejä vaille valmista, nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta.
– Olemme varmaan yksi kandidaatti. Meillä ei ole minkäänlaista virallista roolia tuossa projektissa, mutta oma käsityksemme, on että meillä olisi rokotevalmistukseen osaamista, Fimean auktorisointi – joka tosin ei nykyisellään kata rokotevalmistusta – ja geenitekniikan lautakunnan bioturvalupa sekä ympäristölupa. Nämä kaikki tukevat asiaa, mutta vaativat töitä varsinaiseen aloitukseen, Ristola selvittää.
Julkisuudessa on pahoiteltu suomalaisen rokotevalmistuksen lopettamista 2003 ja tuotantokapasiteetin puutetta. Uuden teknologian myötä vauhtiin voi kuitenkin päästä nopeastikin.
Asiantuntijoiden mukaan Finvector on yksi yhtiöistä, joka pystyisi massatuottamaan rokotetta esimerkiksi Suomen tarpeisiin tai ainakin riskiryhmille. Yhtiön nykyiset prosessit sopivat myös rokotevalmistukseen.
– Suomalaisina toki meillä on ”kotimainen” näkökulma ja motivaatio. Mielestäni ei tosin ole myöskään oikein, että esimerkiksi Finvectorin ulkomaiset omistajat joutuisivat tämän työn maksumiehiksi, joten mahdollinen työ tulisi kompensoida vaihtoehtoiskustannuksineen, toimitusjohtaja Timo Ristola kommentoi.
Ristola kertoo kolmen eri rokotetutkimusryhmän lähestyneen heitä tuotantoasiassa. Suomalaisprojekti on niistä yksi. Kaikki ovat alkuvaiheessa. Varauksia mihinkään suuntaan ei ole.
Suomalaisprofessorien hankkeen alkuvaiheen ihmiskokeita varten voidaan valmistaa rokotetta myös Itä-Suomen yliopiston puhdastiloissa, laboratorioissa Finvectorin naapurissa. Ensimmäisistä testeistä saatetaan kuulla juhannuksen tienoilla.
Entä kun rokotetta
on vain rajoitetusti?
Suomalaisen niin sanotun vektorirokotteen kehittäjien päämotiiveja on varmistaa saatavuus kotimaassa. Kyseessä on siten myös huoltovarmuus.
Realistisena uhkakuvana on, että kun koronaan vihdoin saadaan maailmalla rokote, Suomi voi joutua sivuraiteelle ja odottelemaan jonossa muiden maiden jälkeen.
– Henkilökohtainen näkemykseni on, että jos juhlapuheissa niin yhtenäinen EU muuttui kansallisiksi itsekkyyksiksi pelkästään hengityssuojainten osalta, niin mitenköhän käy jos itse rokotetta on rajoitetusti saatavilla, Timo Ristola kommentoi.
– Tässä mitataan Suomen valtionhallinnon ostajien ammattitaito. Meitä on kuitenkin vain viisi miljoonaa, mikä kansainvälisesti vastaa suurkaupunkia.
Tuoreessa lisäbudjetissa Suomen Akatemia sai 10 miljoonaa euroa lisää rahoitusvaltuuksia rokote- ja lääkekehitystutkimukseen. Omavaraisuushankkeen nopeaa edistymistä ja onnistumista voisi kuvitella pidettävän tärkeänä, etenkin kun kyseessä ei ole mikään pikavoittoihin tähtäävä hanke.
Päättäjät ovat olleet periaatteessa myötämielisiä, mutta aktiivisuuttakin on kaivattu. Martti Hetemäen työryhmän raportissa todettiin vain, että ”tällä hetkellä optimistisimmatkin arviot ovat, että rokotetta todennäköisesti joudutaan odottamaan vuosia, eikä sen onnistuneesta kehittämisestä ole takeita”.
– Kovin on synkäksi maalattu Suomen tulevaisuus, mutta teoriassa tuo pessimistinen logiikka voisi myös toteutuakin. Se kai on valtiovarainministeriön pointti. Töitä pitäisi tehdä ettei se toteudu, Finvectorin Ristola tulkitsee raporttia.
LUE MYÖS:
Suomalainen kokeellinen koronarokote voidaan saada jo kesäksi (VU 13.4.2020)
