Maurice Dunaiski (London School of Economics), Roxanne Kovacs (London School of Hygiene and Tropical Medicine) ja Janne Tukiainen (Turun yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) tutkivat suojamaskien käyttöpakon vaikutuksia liikkuvuuteen Saksassa.
Tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että maskipakko olisi lisännyt kansalaisten liikkumista.
Maailmalla kasvomaskien käyttö on yleistä, mutta Suomessa suojamaskien käyttöä ei ole suositeltu. Suojamaskien käytön on viranomaisten mukaan pelätty johtavan muun muassa vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen, jonka myötä esimerkiksi käsien pesu, etäisyyden pito ja väkijoukkojen välttely unohtuisivat.
Tutkimuksen mukaan maskipakko laski liikkumista keskimäärin 2,4 prosenttiyksikköä ensimmäisenä voimassaolopäivänä, mutta pidemmällä aikavälillä maskipakolla ei näyttäisi olevan vaikutusta kansalaisten liikkumiseen.
– Tulosten valossa ei ole syytä uskoa, että suojamaskien laaja käyttö johtaisi siihen, että etäisyyden pito vastaavasti vähenisi. Tämä on tärkeä tieto, kun arvioidaan suojamaskien kustannustehokkuutta viruksen leviämisen hillitsemiseksi, toteaa Janne Tukiainen tiedotteessa.
Saksan maskipakko
Tutkimuksessa tarkastellaan ennen ja jälkeen -liikkumistietoja Saksassa maskipakon käyttöönottaneissa ja ulkopuolelle jättäytyneissä osavaltioissa ajanjaksolla 23.3.-21.5.2020.
Saksassa otettiin käyttöön laajoja ulkonaliikkumisrajoituksia 23. maaliskuuta. Kasvomaskien käyttöpakko astui voimaan osavaltioittain huhtikuun lopulla. Ensimmäisenä määräys astui voimaan Saksin osavaltiossa 20.4. ja viimeisenä Schleswig-Holsteinissa 29.4.
Tutkijat hyödyntävät osavaltioiden välisiä eroja maskipakon käyttöönotossa tutkiakseen määräyksen vaikutuksia liikkuvuuteen erillään muista liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä, kuten etätyömääräyksistä ja koulujen uudelleenavaamisista.
Ulkonaliikkumisrajoitusten käyttöönotto supisti liikkumista huomattavasti Saksassa jo rajoituksia edeltävinä päivinä, mutta kasvomaskipakko laski liikkumismääriä vain hieman aluksi. Pidemmällä aikavälillä maskipakolla ei näyttäisi olevan vaikutusta kansalaisten liikkumiseen.
Tutkimuksessa hyödynnetään Google Mobility Report -palvelun tarjoamaa aggregoitua ja anonymisoitua tietoa kansalaisten liikkumisesta, kuten vierailuista julkisissa tiloissa ja kotona vietetystä ajasta.
Tutkimuksessa ei tarkasteltu maskipakon vaikutuksia yksilöiden käyttäytymiseen, kuten käsien pesemiseen tai etäisyyden pitoon.
