Verkkouutiset

Tilanne 1.12.2021. Kartalta hahmottuu vaaleana Afrikan vähäinen koronakuolleisuus. Tiedot: WHO; Kuva: Veikko Jarmala/Datawrapper

Suojaako Afrikkaa tuntematon koronavirus?

Maanosan vähäiset koronakuolemat ihmetyttävät tutkijoita.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Maailman terveysjärjestö WHO:n tilastoista näkee, että koronakuolemat jakautuvat maailmalla hyvin epätasaisesti. Suhteellisesti korkein uhriluku on 33 miljoonan asukkaan Perussa, jossa 100[nbsp]000 asukasta kohden on kuollut koronaan 610. Harvaan tai vähän asutuista alueista erottuu 57[nbsp]000 asukkaan Grönlanti, jossa tapauksia on ollut 1[nbsp]456 ja kuolleita nolla.

Maantieteellisesti korona on vaatinut eniten uhreja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Euroopassa. Sen sijaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on koronakuolemia huomattavan vähän. Jo koronaepidemian alkuvaiheessa ihmeteltiin, miksei epidemia leviä Afrikassa, mistä Verkkouutisetkin kertoi tässä.

Amerikkalaisen Georgian yliopiston ekologian professori John Drake pohtii Forbesissa eri hypoteeseja. Hän huomauttaa, että mahdollinen Afrikan koronatapausten raportointi- ja testausvaje ei selitä koko ilmiötä.

Väestön nuoren ikärakenteen lisäksi Afrikan pienempää koronakuolleisuutta saattaa selittää uusi kiehtova hypoteesi, jonka mukaan mantereella kiertävät muut koronavirukset voimistavat afrikkalaisten immuniteettia.

Yleisesti tiedossa on kolme eläinperäistä koronavirusta: vuosina 2002–2004 jyllännyt SARS-CoV-1, nykyinen SARS-CoV-2, ja Lähi-idän MERS-CoV. Lisäksi kierrossa on neljä yleistä ihmisten koronavirusta, jotka aiheuttavat kausi-influenssoja.

Afrikkalaisten lisäimmuniteetin tarjoaisi mahdollisesti sellainen koronavirus, jonka olemassaolosta ei tiedemaailma ole vielä tietoinen. Eräs kansainvälinen tutkijaryhmä on kuitenkin mahdollisesti sen jäljillä.

Tutkijaryhmä vertasi ennen nykyistä koronaepidemiaa otettuja 120 sierraleonelaisen verikoetta 79 koronalle altistumattoman amerikkalaisen vastaavaan näytteeseen. Tarkoituksena oli verrata, miten näiden koeryhmien verikokeet reagoivat koronavirusten antigeeneihin.

Keskiössä oli nukleoproteiini N. Molemmat ryhmät vaikuttivat altistuvan runsaasti kausikoronaviruksille (hCoV-229E, hCoV-NL53 ja hCov-OC43). Noin puolet amerikkalaisten verikokeista reagoi näihin positiivisesti, mutta sierraleonelaisten tapauksessa vastaava luku oli 70-80 prosenttia.

Sen lisäksi, että sierraleonelaiset vaikuttavat altistuvan kausittaisille koronaviruksille enemmän kuin amerikkalaiset, altistuvat he myös jollekin ristikkäisvaikutuksessa olevalle koronavirukselle. Sen soitti Sars-CoV-2:n nukleoproteiinilla tehty koe, johon reagoi alle viisi prosenttia amerikkalaisten verikokeista, kun taas sierraleonelaisten omista peräti 52 prosenttia.

Koska molempien ryhmien verikokeet olivat ajalta ennen nykyistä Sars-CoV-2-pandemiaa, on pääteltävissä, että sierraleonelaiset altistuvat jollekin tuntemattomalle koronavirukselle, joka on tavallisia kausittaisia koronaviruksia lähempänä Sars-CoV-2:ta.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että vaikka yleensä kausittaisten koronavirusten luoma immuniteetti ei tehoa Sars-Cov-2:en, tehosi se kuitenkin neljänneksessä sierraleonelaisten näytteistä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)