Sunnuntaisuomalainen selvitti kaikista Suomen yliopistoista niiden vakituisten ja määräaikaisten professorien kotikunnat.
Selvityksen tulokset osoittavat, että niin sanotuissa maakuntayliopistoissa on paljon etelästä kulkevia professoreita. Kehä kolmosen ulkopuolisissa yliopistoissa 10–20 prosenttia professoreista asuu pääkaupunkiseudulla tai muualla Uudenmaan maakunnassa.
Toiseen suuntaan ei käy samanlainen liikenne: Helsingin suurissa korkeakouluissa Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa yli 90 prosenttia professoreista asuu Uudellamaalla.
Pääkaupunkiseudulta pendelöi maakuntayliopistoihin viikoittain 240 professoria. Jos he kaikki matkustaisivat samalla junalla, heitä olisi neljä Pendolino-vaunullista.
Matkalaukkuprofessorit ovat tuttu näky Itä-Suomen yliopiston käytävillä. Yliopiston kampuksilla kulkee viikoittain junanvaunullinen professoreja, jotka asuvat muualla kuin yliopiston pääpaikoilla Joensuussa, Kuopiossa tai Savonlinnassa. Pelkästään Uudellamaalla asuu nelisenkymmentä Itä-Suomen yliopiston professoria. Lisäksi heitä kulkee muun muassa Jyväskylästä ja Tampereelta.
Runsas pitkämatkalaisten määrä näkyy työyhteisössä, sanoo yliopiston pääluottamusmies Antero Puhakka. Hän on yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Joensuun kampuksella.
– Potentiaalinen ongelma on se, että matkalaukkuprofessorit jäävät irti työyhteisöstä ja niin sanotut yleiset yhteiset tehtävät jäävät paikalla olijoiden hoidettaviksi. Silloin voi tulla epätasaista kuormitusta, hän sanoo Sunnuntaisuomalaiselle.
Professoreja kuitenkaan voi pakottaa olemaan paikalla enempää kuin on sovittu ja työntekijöiden pakkosijoittelulla on ikävä kaiku. Suomessa esimerkiksi kirkkoherroja ja Puolustusvoimien upseereja on perinteisesti velvoitettu asumaan pappiloissa ja kasarmeilla. Nykyään säännöt ovat lieventyneet, koska asumisvelvoitteen katsotaan olevan ristiriidassa perusoikeuksien kanssa.
