It-alalla on jo merkkejä työvoimapulasta. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kai Mykkänen: Sujuvasti Suomeen töihin

Sisäministerin mukaan tavoitteena tulisi olla, että ulkomaiselle työntekijälle saa työluvan jopa muutamassa tunnissa.

Yrityksille tulee nyt paljon uusia tilauksia. Maassa on yli sata tuhatta työsuhdetta enemmän kuin oli neljä vuotta sitten. Avoimien työpaikkojen määrä on noussut ennätystasolle – jopa kuumimpia Nokia-nousun vuosia korkeammalle.

Kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa. Takojia ei vaan jostain syystä tahdo löytyä riittävästi oikealla hetkellä oikeaan paikkaan. Kaikissa Suomen maakunnissa vähintään kolmannes toimipaikoista kertoo keskeiseksi kasvun esteeksi työvoimapulan. Ja kun yhtä ammattihenkilöä ei saada paikalleen, usein jää ympärille syntymättä sellaisia työpaikkoja, joihin olisi seudulta työvoimaa löytynytkin.

Suomalaisen työkulttuurin ja kielen tunteva tekijä nousee yleensä pinon päälle, jos on saatavilla. Jos ei ole, niin on kaikkien etu, että yritys voi rekrytoida myös ulkomailta. Ja kun tänne töihin tulee, niin näyttää töissä yllättävän hyvin pysyvänkin.

Edellisten viiden vuoden aikana Suomeen on tullut työperäisellä oleskeluluvalla noin 30 000 ihmistä. Suomeen jääneistä yli 90 prosenttia on nytkin töissä. Kaikkien Suomen työikäisten työllisyysaste on 72 prosenttia. Jos pääsisimme 80 prosentin tuntumaan, voisimme pitkälti unohtaa ensi vuosikymmenen pulmat veronkorotusten ja terveydenhuollon sekä eläkkeiden rahoituksen kanssa. Työperäisen maahanmuuton moninkertaistaminen on tuolle unelmalle käytännössä välttämätön ehto – joskaan ei yksin riittävä.

Kriisistä ratkaisuun

Mutta tällä hetkellä takominen takkuaa byrokratian kriisiin. Tuhansia takojia on ulkomailta kyllä löydetty ja nytkin tänne tulossa, mutta työperäisen oleskeluluvan jono on Uudellamaalla venynyt jo 8 kuukauteen. Jos palkkaat EU:n ulkopuolelta joulusesonkiin, olet jo myöhässä.

Viikon takaista budjettiriihtä koskevissa uutisissa töihin tulon sujuvoittaminen jäi ymmärrettävästi eurojen varjoon. Kannattaa kuitenkin lukea myös pöytäkirjamerkinnät. Niiden muotoiluista neuvotellaan usein tiiviisti ja ne ovat linjauksina osa budjettipäätöksen tasapainoa.

Budjettiriihen pöytäkirjassa hallitus sitoutuu toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet työperäisen oleskeluluvan käsittelyn sujuvoittamiseksi siten, että lakisääteinen 4 kuukauden käsittelyajan maksimi toteutuu koko maassa kuluvan vuoden loppuun mennessä ja nopeutuu edelleen enintään 2 kuukauteen vuoden 2019 loppuun mennessä. Tavoitteeksi kirjattiin pitkälle automatisoitu, sujuva ja kokonaisuutena tavoitteellisesti johdettu prosessi.

Samalla päätettiin, että vähintään 12 kuukautta Suomessa jo työskennelleiden jatkohakemuksissa keskitytään jatkossa arvioimaan työsuhteen ehtoja sekä työnantajan ja työntekijän edellytyksiä Suomen pelisääntöjen mukaiseen työsuhteeseen. Saatavuusharkinnasta ei kokonaan luovuta, mutta turhia umpikujia täällä jo kunniallisesti työskennelleiden osalta puhkotaan.

Tekemistä vaille selvää

Onneksi työlupajonon purkaminen ei ole ns. viheliäinen pulma, johon ei löydy hyviä ratkaisuja. Meidän ei tarvitse luopua tarpeellisista valvontatoimista ja voimme silti jo nähdä, miten jono saadaan liikkumaan paljon nykyistä nopeammin.

Prosessiin on vuosien varrella kertynyt takkuja, joiden poistaminen ei vaan ole ollut riittävän tärkeä osa kenenkään työtä. Työluvan haku ja myöntö jakautuu sisäministeriön alaisen maahanmuuttoviraston, työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamien TE-toimistojen sekä ulkoministeriön alaisten suurlähetystöjen työsarkoihin. Virastojen yhteisiä prosesseja tarvitaan, mutta samalla ne lisäävät riskiä siitä, että tulosvastuu kokonaisuudesta tipahtaa toimijoiden väliin. Työtä voidaan tehdä monessa paikassa, mutta jollain täytyy olla vastuu koko prosessin sujuvuudesta.

Työluvan käsittely on prosessina pääosin tietojen yhdistämistä rekistereistä ja hakemuksesta liitteineen. Tähän suhteutettuna automaattinen tiedonkeruu ja tiedonvaihto eri viranomaisten rekistereiden välillä on luvattoman huonoa. Aikaa kuluu, kun TE-toimistot kysyvät URA-järjestelmäänsä tietoja Maahanmuuttoviraston UMA-järjestelmästä tai toisin päin.

S-ryhmää ja ensimmäistä päivää kaupparekisterissä olevaa pizzeriaa täytyy voida kohdella eri tavoin myös sen perusteella, mitä jo tiedämme työnantajan kyvystä toimia ulkomaalaisen työnantajana laillisesti. Tämän tyyppiset tukkeet pitää ratkaista nopeasti. Selvitämme parhaillaan esimerkiksi usein palkkaavien yritysten akkreditointijärjestelmää toistuvien ulkomaalaisten työlupatapausten nopeuttamiseksi.

Kuukausista tunteihin?

Viime viikolla valmistui ministeriöiden yhteistyössä tilaama selvitys, jossa on löydetty runsaasti toimenpiteitä työlupajonon puristamiseksi muutamiin kuukausiin. Kriisi saadaan nopealla ponnistuksella toivon mukaan purettua, mutta riittääkö se? Ei riitä.

Me olemme tietotekniikan suurvalta, eikö niin? Me luotamme siihen, että tietokone määrää useimmille meille veroprosentin ilman, että ihmissilmä siihen puuttuu. Turhauttavien asioiden keskellä olen innostunut siitä, miten hyvin maahanmuuttoviraston IT-tiimi prosessikehitystä työstää. Ulkomaisten opiskelijoiden oleskeluluvan käsittely on tänä vuonna koodattu automaattiseksi päätöspuuksi. Talvella on tarkoitus pilotoida jo opiskelijoita koskevien päätöstenkin tekemistä tietokoneen voimin. Kielteiset päätökset katsoo varmuuden vuoksi myös ihmissilmä.

Haaveilen siitä, että kolmen vuoden päästä ainakin vakiintuneet työnantajat ja taustoiltaan ongelmattomat hakijat voisivat saada työluvan tunneissa tai päivissä eikä suinkaan kuukausissa. Edellyttää toki myös sitä, että työnantajat ja työntekijät täyttävät vaaditut tiedot ja liitteet kerralla oikein ja sähköisiin lomakkeisiin. Mutta siihenkin löytynee motivaatiota paljon paremmin, jos vastineena on vastaus päivissä.

Kai Mykkänen

Kai Mykkänen

Kai Mykkänen on kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt