Myös palkkojen ja palkkioiden joustoon ylöspäin yrityksen tuloksen parantuessa löytyy yrityksissä suurta valmiutta, ilmenee toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tilaamassa kyselystä, jossa selvitettiin yritysten suhtautumista paikallisen sopimisen edistämiseen.
Yrityksistä 74 prosenttia olisi valmiita henkilöstön edustajan aseman oleelliseen parantamiseen paikallisen sopimisen yhteydessä.
Kaupan alalla peräti 93 prosenttia, teollisuudessa 65 prosenttia ja muilla palvelualoilla 73 prosenttia työnantajista on valmiita henkilöstön edustajan aseman olennaiseen parantamiseen esimerkiksi kohentamalla henkilöstön edustajan tiedonsaantia ja työsuhdeturvaa sekä osallistumisoikeutta päätöksentekoon, jotta paikallinen sopiminen edistyisi.
Kyselyn perusteella 34 prosenttia yrityksistä olisi valmiita antamaan tulkintaetuoikeuden henkilöstön edustajalle. Valmiutta siirtää tulkintaetuoikeus henkilöstön edustajalle voidaan pitää suurena huomioiden, että työnantajajärjestöt Suomessa vastustavat sitä. Tämä on myös osa Ruotsissa käytössä olevan paikallisen sopimisen mallia.
Kyselyn mukaan yritykset ovat valmiita myös maksamaan henkilöstölle enemmän palkkaa tai tulospalkkiota paikallisesti sopien, jos yrityksen tulos parantuu. Vastaajista 91 prosenttia vastaajista on tähän valmis, seitsemän prosenttia ei palkkoja nostaisi.
STTK:n johtaja Katarina Murto pitää yritysten näkemyksiä henkilöstön edustajien aseman parantamisen ja henkilöstön palkitsemisen osalta erittäin myönteisinä.
– Paikallinen sopiminen on kuitenkin julkisessa keskustelussa saanut yksipuolisen leiman, kun enimmäkseen puhutaan vain työehtojen heikentämisestä ja palkkojen alentamisesta. Kyselyn tulokset todistavat, että yrityksillä on valmiutta kehittää paikallista sopimista myös palkansaajien tavoitteiden mukaan. Tämä tulee huomioida paikallista sopimista kehitettäessä, Murto painottaa.
Taloustutkimuksen puhelinhaastatteluna 1.-5. helmikuuta tekemässä tutkimuksessa kohderyhmänä olivat vähintään viisi henkilöä työllistävien yritysten päättäjät, ensisijaisesti toimitusjohtajat (70 %), yrittäjät ja omistajat (yhteensä 15 %). Haastatteluista 300 tehtiin 5-250 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja sata yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
