Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme STTK:n mukaan työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta.
– Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.) torstaina järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä.
Hän perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella.
– Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yhtälöitä, Palola totesi.
STTK korostaa, että monet maahanmuuttajat tulevat jo nyt Suomeen opiskelemaan ja tekemään töitä ja heillä on usein opiskelu- ja työpaikka valmiina.
– STTK:n mielestä saatavuusharkinnasta voidaan jatkossa luopua edellyttäen, että riittävät resurssit tarkastuksiin ja valvontaan on varmistettu. Saatavuusharkinta lisää byrokratiaa ja viivästyttää usein työvoiman saamista tilanteessa, jossa osaamista ja tekijöitä ei syystä tai toisesta Suomesta löydy, Palola sanoi.
Maahanmuuton lisääntyessä työelämän pelisäännöistä ja reunaehdoista ei kuitenkaan pidä tinkiä. Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden.
Oppivelvollisuusikää pidennettävä
STTK on huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Luvut ovat hälyttäviä ja toisaalta: yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa.
– Syrjäytymisen torjumiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön. Ilmiö on tuhoisaa yksilölle ja kallista yhteiskunnalle, Palola sanoo.
STTK:n edustajiston yhteydessä järjestettävässä paneelissa pureudutaan keinoihin nuorten syrjäytymisen torjumiseksi.
– STTK:n mielestä koulutus on nuoren paras turva. Esitämme oppivelvollisuusiän laajentamista nykyisestä ja kaikille maksutonta toisen asteen opiskelua. Pelkkä peruskoulu ei tue nuorta myöhemmissä valinnoissa vaan usein heikentää työnsaantia ja tekee koko työuran epävarmaksi. Raha ei saa muodostua esteeksi opiskella, sillä Suomi tarvitsee kaikkien osaamista, Palola totesi.
