STTK on samaa mieltä selvityshenkilöiden kanssa siitä, että paikallisen sopimisen merkittävä hyödyntämisen mahdollisuus on edelleen normaalisitovassa kentässä eli työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.
STTK:n mukaan paikallinen sopimisen edistyy jatkossakin parhaiten työ- ja virkaehtosopimuksilla, joissa sovittavat asiat, edustuskysymykset ja sopimusten noudattamisen valvonta on määritelty.
– STTK ei näe tarvetta lisätä työlainsäädännön sopimismahdollisuuksia, toteaa juristi Hannele Fremer tiedotteessa.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) nimesi syksyllä 2020 varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen selvittämään työehtosopimuksiin perustuvan paikallisen sopimisen nykytilaa ja paikallista sopimista edistäviä toimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi selvityksen tänään.
Selvityshenkilöt esittävät raportissaan työehtosopimusosapuolille suunnattuja, lainsäädäntöön liittyviä ja muita toimenpiteitä paikallisen sopimisen edistämiseksi.
Selvityshenkilöt esittävät muun muassa liityntäsopimusten laajempaa hyödyntämistä.
– Ensin pitäisi kuitenkin tarkemmin selvittää, millaisia vaikutuksia sillä olisi työehtosopimusjärjestelmän kannalta, Fremer toteaa.
Selvityshenkilöiden mielestä kaivataan lisää yleisempää tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista.
STTK:n mukaan on huomioitava, että paikallinen sopiminen edellyttää osaamista ja neuvotteluosapuolten mahdollisimman tasavertaista asemaa.
STTK korostaa, että työehtosopimusosapuolilla on paras asiantuntemus työ- ja virkaehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuksista, ja ne valvovat sopimusten noudattamista. Liitot tarjoavat myös luottamusmiehille koulutusmahdollisuuksia paikallisen sopimisen tueksi.
– Luottamusmiehillä on myös oltava aito mahdollisuus osallistua näihin koulutuksiin, Fremer sanoo.
