Verkkouutiset

STTK: Paikallinen sopiminen ei yksin tee autuaaksi

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on selvittänyt näkemyksiä paikallisesta sopimisesta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Sopimusjärjestelmään kohdistuva kritiikki työmarkkinajärjestöjen ulkopuolisilta tahoilta osoittaa valitettavan usein ymmärtämättömyyttä järjestelmää ja piittaamattomuutta työntekijöiden vähimmäisturvaa kohtaan, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi.

STTK on selvittänyt näkemyksiä siihen, että palkoista neuvoteltaisiin jatkossa enemmän paikallisella tasolla vain työntekijän ja työantajan välillä. Vastaajista 23 prosenttia ei usko saavansa palkankorotusta tällöin lainkaan. Kymmenen prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimuksia matalammat korotukset.

Vain 19 prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimusten kanssa yhtä suuret palkankorotukset. 19 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen.

– Ansiokehityksen, tuloerojen hillitsemisen ja palkkojen polkemisen estämisen kannalta työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä, yhteiskunnallisena arvona ja palkansaajien vähimmäisehtojen turvaajana. Ne takaavat sopimusten piirissä oleville työntekijöille vähimmäisehdot riippumatta siitä, onko työntekijä järjestäytynyt vai ei, Murto toteaa.

Hän muistuttaa, että yleissitovuus takaa alan työntekijöille työehtojen vähimmäistason myös työnantajan järjestäytymisestä riippumatta. Tämä tarkoittaa paitsi palkkoja, useimmiten esimerkiksi myös lakia parempia lomaoikeuksia, sairaus- sekä äitiys- ja isyysvapaan palkkoja sekä lomarahoja.

Katarina Murron mukaan yleissitovuus luo kaiken kaikkiaan vakautta työmarkkinoille ja ehkäisee vääristynyttä kilpailua yritysten välillä.

Paikallinen sopiminen ei tee autuaaksi

Murto huomauttaa, että paikallinen sopiminen on jo pitkään ollut luonteva osa sopimusjärjestelmää.

– Se ei silti automaattisesti tuo autuutta. Sopiminen vaatii osapuolten välistä luottamusta, osaamista, neuvottelutaitoja, ymmärrystä, tarvetta ja molemminpuolista hyötyä työntekijöille ja yritykselle. Harva työntekijä haluaa sopia alle vähimmäisehtojen. Vähimmäisehtoja paremmin voi kuitenkin aina sopia riippumatta siitä, onko työntekijä tai työnantaja järjestäytynyt, hän sanoo.

Työehtosopimuksissa on kyse nimenomaan työehtojen ja palkkojen vähimmäistasosta, jonka toimialakohtaiset sopijaosapuolet ovat yhdessä sopineet. Alimmat taulukkopalkat työehtosopimuksissa ovat noin 1[nbsp]500–1[nbsp]600 euroa kuukaudessa.

– Onko yhteiskuntamme arvojen mukaista käydä keskustelua siitä, että yrityksen kilpailukyvyn ja kasvun vauhdittamiseksi palkkoja voisi alentaa sopimus- ja yleissitovuusjärjestelmää purkamalla? Olisiko sen sijaan tarpeen kääntää katse yrityksiin ja edellyttää, että yritykset kantavat yritysvastuunsa ja riskin siitä, että ne pärjäävät globaalissa kilpailussa muutoin kuin vähimmäisehtoja heikentämällä, Murto kysyy.

Aula Research Oy toteutti elokuussa STTK:n toimeksiannosta sähköisen kansalaiskyselyn. Kyselyn aiheena oli muun muassa osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, toimeentulo sekä tärkeimmät kehittämiskohteet suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 2[nbsp]107 iältään 18-75-vuotiasta henkilöä. Kysely toteutettiin 30.7.-19.8.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)