Monilla aloilla tehdään nyt pitkää päivää kansalaisten terveyden turvaamiseksi ja arjen sujuvoittamiseksi poikkeusajan oloissa.
– Työntekijöiden jaksamisesta ja heidän terveydestään huolehtiminen kaikilla työpaikoilla on ensiarvoista, STTK:n hallitus korostaa tiedotteessa.
Maan hallituksen talous- ja työllisyystavoitteilta on koronakriisin vuoksi pudonnut pohja. STTK:n hallitus pitää hallituksen tiistaista kehysriihtä kriisiriihenä, josta tarvitaan lisää nopeita päätöksiä koronan haittojen torjumiseksi.
– On arvokasta, että rajussa maailmanlaajuisessa terveyden ja talouden kriisissä nopeat toimet perustuvat kansalaisten hengen ja terveyden suojelemiseen. Talous on tärkeää, mutta tässä hetkessä terveyteen verrattuna toissijaista.
– Kriisistä tulee pitkä, mutta kukaan ei tiedä, miten pitkä. Siksi edelleen on varauduttava pahimpiinkin uhkakuviin ja jatkettava kriisin hallintaan tähtääviä moninaisia toimenpiteitä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Äkillisesti lomautetuksi tai työttömäksi joutuneiden toimeentulon turvaamiseksi työttömyyskassojen toiminta ja työttömyysetuuksien maksut on varmistettava.
– Kaikilla suomalaisilla ei ole pankkitilillä muutaman kuukauden varmuusvarastoja. Yksilöiden ja perheiden tilanteet ovat hyvin moninaiset, ja moni perhe elää palkanmaksun rytmissä kädestä suuhun. Kun palkka ei juokse, tarvitaan muita keinoja toimeentulon takaamiseksi. Myös prosessien sujuvuus on varmistettava, Palola korostaa.
STTK on esittänyt lomautusten ja irtisanomisten vaihtoehdoksi yrityksissä muun muassa työajan lyhentämistä. Valtion toimin kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville järjestö kannattaa ”toimeentulotonnin” kaltaista kriisirahaa.
– Nyt tarvitaan arkijärkeä. Kun perheessä raha loppuu, sitä on saatava heti suoraan tilille. Tilien tasaamisen aika on myöhemmin, Palola vaatii.
STTK vaatii kehysriihestä kuntien rahoitusta turvaavia selkeitä linjauksia ja päätöksiä. Ei-kiireelliset rakenteelliset uudistukset on jäädytettävä.
– Kuntien taloustilanne on jo aiemmin ollut monilta osin hälyttävä ja koronan myötä talousongelmat syvenevät. Akuutista työvoimapulasta kärsiville aloille kuten maatalouteen tarvitaan kohtaanto-ongelmiin liittyviä ratkaisuja, Palola toteaa.
Koronaa ei seuraa poutasää
Koronamyrskyä ei seuraa poutasää, vaikka laulussa niin sanotaan. Maailma ja Suomi eivät vähään aikaan palaa täysin ennalleen.
– Ensisijaista on hallittu paluu edustukselliseen demokratiaan ja kansalaisten perusoikeuksien palautus, Palola korostaa.
Koronan aiheuttamia talousvaurioita korjataan pitkään. STTK toivoo, että aiemmista talouskriiseistä on opittu se, että taakanjaon on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista.
Kriisin jälkeen hallitusohjelman mukaisesti tavoite on työllisyysasteen nosto.
– Kysyntää ja työllisyyttä elvyttäviä toimenpiteitä on mietittävä kolmikantaisesti. Korona ei myöskään voi loputtomiin olla syy tehdä poikkeusajan ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
– Rakenteellisten uudistusten osalta yhteistoimintalaki on uudistettava, sote saatava maaliin ja sosiaaliturvauudistus vauhtiin. Työntekijöiden henkinen jälkihoito sekä mielenterveys- ja päihdetuen varmistaminen on tärkeää, Palola toteaa
