START ohjaa, määrittelee ja säätelee strategisten ydinaseiden määrää USA:n ja Venäjän välillä. Youtube

Pauli Järvenpää: Strategiset ydinaseet – tuleeko START

Jos myönteistä tulosta ei saada, uusi sopimus raukeaa ensi vuonna.

Olipa kerran aika – eikä edes kovin kauan sitten – jolloin strategisista ydinaseista käytävät neuvottelut ja niissä saavutetut tulokset leimasivat vahvasti kansainvälisiä suhteita.

Strategiset ydinaseet ovat toki vieläkin aseita aivan omassa luokassaan, mutta niiden supistuksia ja leikkauksia koskevat sopimukset ovat selkeästi menettäneet poliittista vetovoimaansa.

Ydinsupervalloille Yhdysvalloille ja Venäjälle ne ovat enemmän tai vähemmän vain sopimuksia moninaisten muiden kansainvälisiä suhteita säätelevien sopimusten rinnalla. Niistä on tullut arkipäivää, tärkeitä muttei välttämättömiä palasia kansainvälisissä suhteissa.

Otetaanpa esimerkiksi niin sanottu “uusi START“ (New Strategic Arms Reduction Treaty), joka tällä hetkellä ohjaa, määrittelee ja säätelee strategisten ydinaseiden määrää ja sijoittamista Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Se myös muodostaa viimeisen pilarin, jonka varassa strategisia ydinaseita käsittävät neuvottelut ovat vielä käynnissä.

Kaksi vuotta jatkuneiden neuvottelujen jälkeen niin sanottu uusi START astui voimaan Yhdysvaltain ja Venäjän välillä 5. helmikuuta 2011 ja se raukeaa 5. helmikuuta 2021, ellei sopimusta sitä ennen irtisanota jomman kumman sopimusosapuolen toimesta.

Sopimuksen keskeisenä sisältönä voidaan pitää sitä, että molemmille osapuolille sallitaan 1550 laukaisuvalmista ydinkärkeä kumpaisellekin. Samalla se rajoittaa niin sanotun „triadin“ eli strategisten maalta ja mereltä laukaistavien sekä raskaiden strategisten pommikoneiden lukumääriä.

Nämä, sekä muut sopimuksessa tarkasti määritellyt tekniset yksityiskohdat ovat neuvotteluosapuolia laillisesti sitovia. Sellaisia ovat yllä mainittujen yksityiskohtien lisäksi muun muassa sopimuksessa erikseen määritelty tietojenvaihto, erinäiset asejärjestelmiä ja niiden liikuttelemista koskevat ilmoitukset sekä paikan päällä tapahtuvat tarkastukset.

Kaikkine rajoitteineen ja täsmennyksineen uusi START -sopimus tarjoaa siis osapuolille huomattavan suuren määrän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Uusi START on vahva muistutus siitä, että jos poliittista tahtoa löytyisi, voisivat Yhdysvallat ja Venäjä asettaa sopimustavoitteensa nykyistä huomattavasti korkeammalle. Näin varsin heikosta uudesta START-sopimuksesta saattaisi kuoriutua  vahva „uusi“ uusi START-sopimus.

Jos poliittista tahtoa olisi, minkälaisia elementtejä sopimuksessa voisi tällöin esiintyä?

Alustavat neuvottelut uuden START -sopimuksen pohjaksi on jo aloitettu Wienissä. Neuvottelijat eivät ole vielä tulleet ulos julkisuuteen esityksillään, mutta tiedossa on, että Wieniin on perustettu kolme työryhmää, joissa neuvotellaan tulevan sopimuksen tärkeimmistä asiakohdista. Pohjana on edellä kuvattu uusi START-sopimus.

Wienin vielä tässä vaiheessa epävirallisten neuvottelujen asialistalta voidaan poimia useita vaikeita neuvottelukysymyksiä, joista osa on jo ehtinyt olla käsiteltävinä muissa Yhdysvaltain ja Venäjän välisissä kahdenvälisissä yhteydenotoissa.

Presidentti Donald Trump ja presidentti Vladimir Putin esimerkiksi tapasivat toisensa Osakassa 28. kesäkuuta 2019 siellä järjestetyn G-20 -kokouksen yhteydessä. Silloin esillä olivat ainakin seuraavat asiakokonaisuudet, joiden käsittelyä on jatkettu Wienin työryhmissä: 1. uskottava verifikaatio, 2. taktisten ydinräjähteiden huomioon ottaminen sekä 3. Kiinan mukaantulo supervaltojen välisiin asevalvontaneuvotteluihin.

Visaisia teknisiä yksityiskohtia neuvottelupöydällä on useita, esimerkiksi se, millä tavalla osaksi kokonaisuutta lasketaan strategisesta käytöstä tavanomaiseen käyttöön  poistettavat laukaisualustat, miten otetaan huomioon mahdolliset tulevaisuudessa rakennettavat ohjuspuolustusjärjestelmät tai millä tavalla neuvotteluissa käsitellään kysymystä avaruuteen sijoitettavista tulevaisuuden järjestelmistä. Nämä kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä tulevaisuudessa kehitettävien strategisten asejärjestelmien kannalta.

Ja vielä sananen Kiinasta. Kiinan asema neuvottelujen liepeillä on ylipäätäänsäkin varsin kiinnostava. Ei ole mikään salaisuus, että Kiina on vuosien saatossa, varovaisesti mutta päättäväisesti, rakentanut itselleen kyvyn uhata muita suurvaltoja (myös Yhdysvaltoja ja Venäjää) mannertenvälisillä ydinasevoimillaan. Siinä missä se vielä jää jälkeen kahdesta supervallasta ydinräjähteidensä lukumäärän ja niiden teknisen suorituskyvyn kohdalla, on se hankkiutunut niiden kanssa tasavahvaan asemaan aseistuksensa poliittisen merkityksen suhteen.

On läntisiä asiantuntijatahoja, joiden käsityksen mukaan Kiinalla on enemmän ydinräjähteitä kuin yleisesti uskotaan. Kansainvälisten käsikirjojen mukaan Kiinan kohdalla yleensä puhutaan 250-300 ydinräjähteen kokonaismäärästä, mutta todellinen määrä saattaa nousta jopa 450-500 räjähteeseen. Mikäli näin on, Kiinalla on hallussaan selkeästi enemmän kuin minimipelote. Kiinan historiasta tutulla tavalla se on nytkin hitaasti kiiruhtaen rakentanut itselleen uskottavan strategisen ydinasearsenaalin, mikä  poliittiselta arvoltaan on hyvinkin riittävä.

Kannattaa myös muistaa, että Kiinaa ja strategisia ydinräjähteitä koskeva keskustelu ei ole nyt suinkaan esillä ensimmäistä kertaa. Yleensä sen on nostanut esille Yhdysvallat.

Kun Yhdysvallat on tuonut neuvottelupöytään tämän kysymyksen, on Venäjä myös halunnut virittää keskustelun Iso-Britannian ja Ranskan asejärjestelmistä. Vastaus näillä kaikilla tahoilla on tähän saakka ollut kohtelias ei kiitos. Voisi kuvitella, että vastaus on edelleen se sama.

Voi vain ennustella pitkää ja tuskaista neuvottelutaivalta, jos keskustelun piiriin ehdotetaan otettavaksi Iso-Britannian ja Ranskan aseistus tai vaikkapa Kiinan. Aikaa ei myöskään ole tuhlattavaksi. Muistetaan, että jos neuvotteluista ei saada positiivista tulosta, uusi START-sopimus raukeaa 21. helmikuuta ensi vuonna.

Pauli Järvenpää

Pauli Järvenpää

Vanhempi tutkija, International Centre for Defence and Security (ICDS), Tallinna

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt