Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila vastaa ministeriön kolumnissa kasvomaskiohjeistuksesta käytävään julkiseen keskusteluun. Varhilan mukaan sosiaali- ja terveysministeriön kasvosuojusselvityksen toteuttamiseen ei ole liittynyt poliittista tai muutakaan ohjausta ja se on toteutettu valtioneuvoston tekemän tilauksen mukaisesti.

Hänen mukaansa aivan koronakriisin alkuvaiheessa todettiin, että kasvomaskit voivat täydentää viruksen torjumisen keinovalikoimaa.

− Maskien käytöstä onkin ohjeistettu STM:n hallinnonalalla ensimmäisen kerran jo 3.4.2020, kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea antoivat ohjeistuksen turvalliseen kasvomaskien käyttöön, Varhila kirjoittaa.

Ennen poikkeusolojen alkua Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja STM olivat hänen mukaansa todenneet, että koronaviruksen levitessä yhteistyötä viestinnän osalta on tiivistettävä entisestään.

− STM ja THL suunnittelevat viestintää tiiviisti yhdessä. Tavoitteena on saada selkeät ja yhdenmukaiset viestit kansalaisille aivan uudenlaisessa tilanteessa: keskellä pelkoja aiheuttavaa pandemiaa ja valmiuslain säädösten alaisena. Päämääräksi otetaan selkeiden ydinviestien laatiminen ja niiden vahva jakaminen eri kanavien kautta, hän sanoo.

− Koko kevään ajan maailman terveysjärjestö WHO suositteli maskien käyttöä oireettomilla henkilöillä vain koronapotilasta hoidettaessa. Maskien käyttö olisi vasta toissijainen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä, Varhila lisää.

Hänen mukaansa muun muassa muut Pohjoismaat pidättäytyivät keväällä antamasta maskisuositusta, ”eikä Suomi poikennut tästä linjasta”.

− Koronaepidemian hallinnan hybridistrategiasta saatiin hallituksen linjaus toukokuun ensimmäisellä viikolla. Samassa yhteydessä hallitukselta tuli sosiaali- ja terveysministeriölle toimeksianto: on tehtävä selvitys kasvomaskien käytön hyötyjen tieteellisestä näytöstä.

STM julkaisi valmistuneen selvityksen 29.5.2020. Kesäkuun 3. päivänä hallitus linjasi saamiensa taustatietojen pohjalta tekemäänsä kokonaisarvioon perustuen, että se ei anna suositusta kasvomaskien käytöstä silloisessa epidemiatilanteessa.

− Tuolloin uusien koronatapausten määrä oli ollut kuukauden ajan selvässä laskussa ja päivittäisten uusien tapausten määrä vaihteli pääsääntöisesti 10 ja 15 välillä. Oikeuskansleri on useaan otteeseen todennut, että koronaepidemian torjunnan toimenpiteiden tulee olla oikeasuhtaisia ja hyvin perusteltuja myös epidemiatilanteen vakavuuden mukaan.

Varhilan mukaan samalla todettiin, että epidemiatilanteen muuttuessa hallitus arvioi kasvosuojusten käyttösuositusta uudelleen.

− Jo elokuussa todettiin, että uusien koronatartuntojen määrä oli selvässä kasvussa ja päivittäiset tapausmäärät vaihtelivat 20 ja 40 välillä. Hallitus tarkasteli maskisuositusta uudelleen epidemiatilanteen muuttumisen seurauksena ja teki 13.8. periaatepäätöksen, jossa se puolsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta kansalaisten kasvomaskien käytöstä. Kuten kaikessa muussakin koronaan liittyvässä, myös kasvomaskien osalta tieto on lisääntynyt.

Varhilan mukaan hallitus on toiminut systemaattisesti tautitilanteen mukaan ja nojannut asiantuntijatietoon päätöksenteossaan koko koronapandemian ajan.