Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS aloittaa vainajien muistopäivänä muistitietokeruun neuvostodiktaattori Josif Stalinin vainoista.
Teitojen keruu liittyy lähivuosina tehtävään laajaan akateemiseen tutkimukseen suomalaisten kohtaloista Stalinin vainoissa. Tutkimuksen rinnalle halutaan kerätä perheiden ja sukujen kertomuksia sekä alkuperäisaineistoja, kuten kirjeitä.
On arvioitu, että neuvostodikaaattorin vainoissa kuoli tai katosi noin 8[nbsp]000–25[nbsp]000 kansanvihollisena pidettyä suomalaista. Lukumäärä on samaa luokkaa kuin sisällissodan punaisten uhrien tai talvisodassa kaatuneiden määrä.
Suomalaisuhreja on tutkittu ja heistä on kirjoitettu suhteellisen vähän. Tallentamatta ovat kertomukset ja muistitieto siitä, miten Stalinin vainoissa kuolleita tai kadonneita on suvuissa muisteltu ja miten heidän vaiheitaan on vuosikymmenten kuluessa yritetty selvittää.
Vainojen uhreihin kuului muun muassa Suomesta tai Pohjois-Amerikasta Neuvostoliittoon muuttaneita kommunisteja, sisällissodasta paenneita punaisia ja Neuvostoliiton alueella asuneita vähemmistöjä kuten inkerinsuomalaisia.
– Yksi historian valkoisista sivuista täyttyy. Akateemisen tutkimuksen rinnalle tarvitaan myös sukujen ja perheiden kertomuksia. Sadat perheet ovat jo tähän mennessä ottaneet selvää sukulaistensa kohtaloista. Monet ovat saaneet arvokkaita tietoja, mutta paljon on vielä selvittämättä, selvityksen tekemisestä aloitteen viime vuoden elokuussa tehnyt toimittaja Unto Hämäläinen sanoo SKS:n tiedotteessa.
– On tärkeää, että nämä kertomukset kootaan talteen. Ne ovat osa kansallista muistiamme.
Suomen Kirjallisuuden Seuran muistitietokeruu alkaa 27.1. ja päättyy 31.5.2020. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon.
