Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Sovittelijoiden määrää lisättävä, puolueetonta taloustietoa tarjottava

Akava haluaa uudistaa sovittelujärjestelmää, sillä lakkoherkkyys ja työmarkkinahäiriöt uhkaavat lisääntyä.

Akava ja sen neuvottelujärjestöt esittävät, että sovittelujärjestelmää uudistetaan ja sovittelumenettelyä täsmennetään.

Nykyinen järjestelmä perustuu 1960-luvulla säädettyyn työriitalakiin. Työmarkkinat, neuvottelutoiminta ja sopimusjärjestelmä ovat muuttuneet merkittävästi erityisesti viime vuosina.

Akavan työmarkkinajohtajan Katarina Murron mukaan päätoimisten sovittelijoiden määrää pitää lisätä, ja sovittelijoiden osaamiseen ja sovittelutoiminnan puolueettomuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota.

– Esitämme, että sovittelumenettelyä täsmennetään: laissa pitää säätää määräajat sovittelun aloittamiseen, sovitteluprosessin kulkuun ja pakollisen sovintoehdotuksen antamiseen. Lisäksi sovintoehdotuksen pitää olla julkinen, kun osapuolet ovat esittäneet kantansa sovintoehdotukseen, Katarina Murto sanoo tiedotteessa.

Lisäksi Akava ja sen neuvottelujärjestöt esittävät, että sovittelijatoimiston yhteyteen perustetaan puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa.

– Puolueeton tilannekuva talouden tilasta ja sektori- ja alakohtaiset talous- ja palkkakehitystilastot lisäisivät molemminpuolista ymmärrystä ja auttaisivat neuvottelujen etenemistä, Murto näkee.

Työriitoja uhkaa syntyä tulevilla kierroksilla

Akava katsoo, että työmarkkinoiden toiminnan pitää jatkossakin perustua sopimiseen, ja työ- ja virkaehdoista pitää sopia kattavasti työ- ja virkaehtosopimuksissa.

– Sopimustoiminnan lähtökohtana on jatkossakin sopimukseen pääseminen ensisijaisesti neuvotteluosapuolten kesken. Työmarkkinat ja kollektiivinen työehdoista sopiminen näyttää kuitenkin muuttuneen yhä hajanaisemmaksi. Tämä lisää alttiutta työriitojen syntymiseen tulevilla sopimuskierroksilla, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki sanoo.

Hankamäen mukaan nykyinen sovittelujärjestelmä perustuu pitkälti sovittelun aloittamiseen vasta, kun työriita on jo kärjistynyt. Hänen mielestään sovittelutoiminnan pitää olla ennakoivampaa.

– Sovittelijan tehtäviä on laajennettava ja täsmennettävä myös siten, että sovittelijalla on velvollisuus tarvittaessa edistää neuvotteluiden etenemistä jo hyvissä ajoin ennen kuin työriita kärjistyy, Hankamäki toteaa.

Sovittelija ei voi toimia muutosten tulppana

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan niin sanotun yleisen linjan vaaliminen estää alakohtaisten ratkaisujen rakentamisen ja palkkatasa-arvon huomioon ottamisen sovittelujärjestelmän kautta.

– Kun toimialojen tilannetta ja erityisesti naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei pystytä korjaamaan työehtosopimuksilla, lakkoherkkyys ja työmarkkinahäiriöt lisääntyvät. Sovittelujärjestelmä ja sovittelija eivät voi toimia muutosten ehdottomana tulppana, Luukkainen sanoo.

Luukkaisen mielestä sovittelijalla pitää olla velvollisuus antaa sovintoehdotus yleinen taloustilanne huomioon ottaen, mutta huomioida samalla toimialan tilanne, työn vaativuus ja osaaminen sekä työntekijöiden saatavuus.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt