– Naton Brysselin-huippukokouksen päätösasiakirjassa tulisi olla vain kaksi artiklaa. Artiklassa yksi liittokunnan eurooppalaisten jäsenmaiden pitäisi sitoutua jo menetetyn puolustuskyvyn palauttamiseen. Toisessa artiklassa olisi vahvistettava vuonna 2014 tehdyt lupaukset puolustusmenojen kasvattamisesta, maanpuolustuskorkeakoulun yleisen sotataidon sotilasprofessori Jyri Raitasalo toteaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan.
Raitasalo muistuttaa Naton kehityksen tulevina vuosina heijastuvan koko Euroopan alueelle, myös Suomeen.
– Puolustuskyvytön Eurooppa ei ole Suomen etu, hän sanoo.
Naton tulevan huippukokouksen loppukommunikean valmistelijoilla pitäisi Jyri Raitasalon mukaan olla selvät ohjeet hallituksiltaan.
– Yhdysvaltojen ja Euroopan välisten huonojen suhteiden ei saisi antaa levitä sotilaallisen turvallisuuden alalle. Ilman Yhdysvaltoja Naton eurooppalaiset jäsenmaat eivät kykene täyttämään kollektiivisen puolustuksen ja sotilaallisen avunannon velvoitetta. Walesin lupaukset tulisi täyttää – Euroopan turvallisuuden tähden, Raitasalo huomauttaa.
Walesin vuoden 2014 huippukokouksen päätösasiakirjassa käsiteltiin muun muassa Naton jäsenmaiden sitoutumista puolustuksen riittävään resursointiin. Asiakirjan 14. artiklassa jäsenmaat totesivat käyttävänsä vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja vähintään 20 prosenttia puolustusbudjetistaan puolustusmateriaali-investointeihin. Tavoitevuodeksi asetettiin 2024. Jyri Raitasalon mukaan monet maat eivät tätä tavoitetta täytä.
Sotilasprofessori toteaa tilanteen ongelmaksi sen, ettei eurooppalaisten Nato-maiden puolustuskykyvajeeseen ole tarjolla nopeita ratkaisuja.
– Puolustuskykyä kehitetään pitkällä aikavälillä. Menetettyä puolustuskykyä ei kyetä palauttamaan edes vuosikymmenessä. Nyt tehtävillä päätöksillä syntyy puolustuskykyä 2020-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja sen jälkeen.
