Keskusta kipuilee hallituksen valinnanvapausratkaisun kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta ei tosiasiassa vallitse poliittista sopua.
Viime torstaina hallituspuolueiden eduskuntaryhmät saivat viikon aikalisän jälkeen hyväksyttäväkseen vastuuministereiden neuvotteleman ja hallituspuolueiden puheenjohtajien kuittaaman valinnanvapauden kokonaisuuden.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyi neuvotteluratkaisun. Keskustan eduskuntaryhmän uutisoitiin hyväksyneen valinnanvapausesityksen, mutta painottavan lausuntokierroksen merkitystä.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja lainvalmistelusta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoivat tiedostusvälineille eduskuntaryhmän päätöksestä heti kokouksen jälkeen.
Käydäänpä läpi, mitä he sanoivat. Seuraavat kursivoidut kohdat on purettu editoimatta nauhalta:
Toimittaja: Pääministeri Sipilä totesi Brysselissä, että tämä on vähän tällainen ota tai jätä -tyyppinen esitys. Nyt ryhmä kuitenkin haluaa ehkä muuttaa sitä vielä lausuntokierroksen jälkeen. Kuinka suuria muutoksia ollaan valmiita tekemään?
Annika Saarikko: No tä..
Antti Kaikkonen: Tämä hyväksyttiin nyt lähetettäväksi lausuntokierrokselle eli ikään kuin tämä kokonaisuus hyväksyttiin, mutta todettiin, että tämä ei ole täysin ongelmaton ja on tärkeää kuulla vielä asiantuntijoiden näkemyksiä tästä ja arvioita. Jos lausuntokierroksella tulee selviä viestejä, että tätä pitää edelleen korjata, niin keskustan mielestä näitä korjauksia täytyy sitten tehdä.
Toimittaja: Eli tämä sama neuvottelukierros on sitten lausuntokierroksen jälkeen…
Saarikko: Tästä on hallituksen sisällä jo sovittu ja tämä on normaali menettely. Tämä on laki siinä missä muutkin asiat. Tähän kohdistuu poikkeuksellisen suuri kiinnostus ja ymmärrän sen, koska tämä muutos on suuri tältä osin, vaikka yksityisiä palveluntuottajia tietysti on jo mukana monin tavoin. Mutta aivan kuten muissakin lakikierroksissa tämä lausuntokierros, joka nyt avataan, on normaali menettely ja sen jälkeen hallituksella on myös poliittisesti käyty keskustelut siitä, että tarvittavat kohdat, joissa nähdään perustuslaillisia ongelmia, voidaan käydä läpi ja harkita uudelleen. Näin tehdään aina kaikkien lakien kohdalla, että ne olisivat mahdollisimman helposti hyväksyttävissä täällä eduskunnassa niin perustuslaillisesti kuin poliittisestikin. […]
Toimittaja: Äänestettiinkö päätöksestä tai jätettiinkö siihen eriäviä mielipiteitä?
Saarikko: Ei äänestetty, eikä jätetty.
Kaikkonen: Juuri näin. Päätös oli lopulta yksimielinen.
Sittemmin keskustan suunnasta on oiottu tiedotusvälineitä, että hallitusryhmät hyväksyivät ainoastaan valinnanvapauslain lähettämisen lausuntokierrokselle. Esimerkiksi STT korjasi sen vuoksi uutistaan.
Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri Terhi Peltokorpi puolestaan väänsi Twitterissä rautalangasta, että on eri asia hyväksyä ehdotus kuin hyväksyä sen lähettäminen lausuntokierrokselle.
Esim STT korjasi juuri tältä osin uutisviestiään. On eri asia hyväksyä ehdotus, kuin hyväksyä sen lähettäminen lausuntokierrokselle.
— Terhi Peltokorpi (@TPeltokorpi) October 23, 2017
Venkoilu osoittaa, kuinka hankala tilanne on keskustalle, etenkin kun kyseessä on oman ministerin esitys. Keskustan omaksuma toimintatapa ei ole ”normaali menettely”, vaan se on poikkeuksellista.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyi neuvotteluratkaisun. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen sanoi tiedotusvälineille näin:
Keskustelun pohjalta kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis hyväksymään tämän neuvotteluratkaisun, joka nyt lähtee sitten lausuntokierrokselle.
Kokoomus hyväksyi siis valinnanvapauslain luonnoksen, ei pelkästään sen lähettämistä lausuntokierrokselle.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ollut keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa. Brysselistä pääministeri viestitti, että:
Kyllä tämä kompromissi tietenkin on ota tai jätä -tyyppinen, niin kauan sitä on neuvoteltu.
Jotkut tulkitsivat, että pääministerin viesti oli suunnattu kokoomukselle, mutta viestin oikea osoite taisi olla keskustan eduskuntaryhmä. Sen vuoksi keskustan eduskuntaryhmä ei voinut muuta kuin hyväksyä tai hylätä ratkaisun.
Se mitä keskustan eduskuntaryhmä tai sen yksittäiset jäsenet viestittävät nyt julkisuuteen on, että he eivät seiso vastuuministerinsä Annika Saarikon neuvotteleman ja pääministeri Juha Sipilän siunaaman valinnanvapauskokonaisuuden takana. Lausuntokierrokselle on siis lähdössä esitys, josta ei todellisuudessa vallitse poliittista sopua.
Keskustan eduskuntaryhmä toivoo kädet ristissä, että lausunnonantajat runttaisivat esityksen. Tilaus murskakritiikistä on varmasti kuultu lausunnonantajien päässä. Varmuutta ei ole siitäkään, läpäiseekö esitys perustuslaillisen tarkastelun.
Viimeistään lausuntokierroksen jälkeen hallitus on tilanteessa, jossa lakiesitystä joudutaan korjaamaan. Hallitukselle tuo hetki voi olla kohtalokas. Monet keskustasta haluaisivat maakuntahallinnon ilman valinnanvapautta. Kokoomus puolestaan pitää kiinni siitä, että maakuntahallintoa ei tule ilman sotea, eikä sotea tule ilman valinnanvapautta.
Aalto-yliopiston palvelutuotannon ja laadunohjauksen professori Paul Lillrank moitti sunnuntaina Verkkouutisissa valinnanvapauslain luonnosta ”mikromanageerauksesta” ja varoitti säätämästä lakiin liian tarkkoja kirjauksia, joita on vaikea muuttaa myöhemmin. Tarkkoja kirjauksia yksityiseltä puolelta hankittavista palveluista edellytti perustuslakivaliokunta.
Lillrank ehdotti, että säädettäisiin väljä puitelaki, johon kirjattaisiin vain tietyt periaatteet valinnanvapaudesta ja mahdollistettaisiin eteneminen kokeilujen kautta. Samalla hän kutsui 18 maakunnan mallia ”hölmöksi ratkaisuksi”, joka ei perustu palvelutuotannon järkevään ajatteluun. Lillrank piti parempana mallia, joka perustuisi viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Myös esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja perustuslakiasiantuntijat ovat varoittaneet liian suuresta sote-alueiden eli maakuntien määrästä.
Hallituksen kannattaisi kuunnella herkällä korvalla Lillrankin – ja muidenkin – esittämää kritiikkiä, ja miettiä vaihtoehto B:tä. Varasuunnitelma voisi olla sellainen, jossa sekä kokoomus että keskusta tulisivat toisiaan vastaan. Valinnanvapauden periaatteista säädettäisiin puitelailla, ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien määrää vähennettäisiin. Sopiva määrä voisi olla viisi yliopistosairaalaa tai vaikka 12 maakuntaa. Myös Kela-korvausten säilyttämistä kannattaisi harkita.
Lausuntokierroksen jälkeen odottavasta hankalasta tilanteesta hallitus voisi uida ulos valmistelemalla jo lausuntokierroksen aikana uuden, yksinkertaisen esityksen, joka nauttisi ryhmien tukea eikä kaatuisi enää perustuslakivaliokunnassa. Muutoin saattaa kaatua jotain muutakin kuin vain valinnanvapaus.
