Talouskurin pitäminen on uusien aluevaltuutettujen keskeisin tehtävä, sanovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat Ylen haastattelussa.
Palvelujen tarpeen kasvu huomioidaan täysimääräisesti vuoden 2023 ja sitä seuraavan vuoden rahoituksessa. Tämän jälkeen jälkeen palvelutarpeen kasvu huomioidaan enää 80-prosenttisesti.
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten toimitusjohtajan Ilkka Pirskasen mukaan säästöjä joudutaan etsimään tulevaisuudessa jatkuvasti.
– Säästökannustimet ovat aika kovat. Myös sillä, että Pohjois-Karjala on muuttotappiosta kärsivä alue, on vaikutusta rahoitukseen, Pirskanen sanoi Ylelle.
Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen huomautti, että uudistuksella tavoitellaan laadukkaita palveluja, mutta niiden tuottamisen pitää olla kustannustehokasta.
– Alueilla tarvitaan aika kylmäpäisiä kamreereita siihen, että toiminta mitoitetaan tulevaan rahoitukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alueen talous on hieman kireämpi kuin palvelujen tarve ennusteiden mukaan osoittaisi, Ahonen sanoi.
Hyvinvointialueiden rahoitusta voidaan kuitenkin korjata jälkeenpäin toteutuneiden kustannusten mukaiseksi, koska palvelut pitää turvata viime kädessä kaikille.
Ensimmäisten aluevaalien virallinen vaalipäivä on sunnuntaina.
