Eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituksen sote-esitystä, joka muuttaisi vakiintunutta tulkintaa julkisen vallan käytöstä terveydenhuollossa. Lääkärit joutuisivat keskenään erilaiseen asemaan sen perusteella, kuka on heidän työnantajansa.
Esityksen mukaan jatkossa ainoastaan virkasuhteessa eli julkisen työnantajan palveluksessa oleva lääkäri voisi tehdä ratkaisun asiakkaan ottamisesta sairaalaan sekä siihen liittyvän hoidon tarpeen arvioinnin. Jos potilas on hoidossa ostopalveluna toteutetussa erikoissairaanhoidossa, hänen pitäisi käydä läpi usea lääkärin arvio.
Ostopalveluissa hoitavan lääkärin pitäisi pyytää virkalääkärin hyväksyntä myös, kun hän tekee hoitosuhteen aikana hoitoratkaisuja.
– Esityksellä juridisoitaisiin aiheettomasti tavallista lääkärintyötä ja rajoitettaisiin järjestäjän toimintavapautta hyödyntää saatavilla olevia resursseja palvelutuotannossa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallintojohtaja Lauri Tanner sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa toimintatapa lisäisi valtavasti terveydenhuollon kustannuksia.
– Se, että hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä virkasuhteessa, ei tuo järjestelmään lisäarvoa – ei palvelujen käyttäjälle eikä niiden järjestäjälle, Tanner toteaa.
Virkalääkärivelvoitetta arvioitava uudelleen
Myös Suomen Lääkäriliiton johtaja Heikki Pärnänen on huolissaan lääkärin autonomian heikentymisestä.
− On tärkeää, että esitystä arvioidaan eduskunnan valiokunnissa uudelleen virkalääkärivelvoitteen osalta sellaisissa toimissa, joita ei tähänkään asti ole katsottu julkisen vallan käytöksi, Pärnänen sanoo.
Hallituksen sote-esityksessä rajataan monin tavoin yksityisen palveluntuottajan toimintaa julkisissa palveluissa.
− Tämä tarkoittaa, että julkisella järjestäjällä on vähemmän mahdollisuuksia tehdä hyvinvointialueen asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, Hyvinvointiala Halin terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause näkee.
Neuvolaan toisen kunnan puolelle
Terveystalon julkisten palvelujen ylilääkäri Petja Orre on huolissaan hallituksen esitykseen sisältyvistä terveysasemaulkoistusten rajoituksista. Häntä hämmästyttävät erityisesti neuvolatoimintaan liittyvät käsitykset.
Esityksessä linjataan, että neuvolapalvelut pitäisi pitää hyvinvointialueen omana tuotantona. Perustelun mukaan yksityisillä palveluntuottajilla ei olisi neuvolatoiminnan vaatimia yhteistyöverkostoja eikä mahdollisuuksia ja osaamista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön.
– Neuvolatyötä tekevät ulkoistuksissa samat hoitajat kuin ennen ulkoistusta yhteistyössä samojen kunnan työntekijöiden kanssa. Tämän lisäksi he saavat tuekseen palveluntuottajan kansallisen verkoston, Orre selvittää.
Hänen mukaansa yhteistyö kunnan ja sairaanhoitopiirin kanssa on toiminut jokaisessa ulkoistuksessa ongelmitta.
– Mikäli neuvolaa ei saisi yksityinen hoitaa, joutuisivat pienten paikkakuntien asukkaat matkustamaan neuvolaan toisen kunnan alueelle, Orre sanoo.
Aiheesta keskusteltiin tänään perjantaina Hyvinvointiala Halin webinaarissa.
