Hallitus on päättänyt, ettei sote-uudistukseen liittyvää lakiesitystä valinnanvapaudesta viedä EU:n komission arvioitavaksi. Korkein hallinto-oikeus ja EU-oikeuden asiantuntijat kuitenkin pitävät notifiointia oikeusvarmuuden takia välttämättömänä.
Kuntaliiton yhteysjohtajan Lauri Lamminmäen mukaan keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, miten notifiointi tai sen tekemättä jättäminen vaikuttaa uudistuksen toimeenpanoon, uusien maakuntien rakentamiseen ja valinnanvapauspalveluja tuottavien liikelaitosten toimintaedellytyksiin.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa riskejä kuvataan konkreettisesti: ”Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan asiaa koskeva oikeuskäytäntö merkitsee, että kilpailevat yritykset tai muut yksityiset voivat – – vaatia tukitoimen täytäntöönpanon kieltämistä siihen asti, kunnes komissio on tehnyt päätöksen tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.”
– Yritykset tai muut yksityiset toimijat voivat siis riitauttaa valinnanvapauspalveluja tuottavien sote-liikelaitosten olemassaolon esimerkiksi konkurssisuojan vuoksi. Ne voivat myös vaatia maakuntien päätösten ja sopimusten täytäntöönpanon kieltämistä sen vuoksi, ettei EU:n valtiontukisäännöksiä ole päätösten valmistelun yhteydessä asianmukaisesti huomioitu, Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynässä.
– Tällöin hallintotuomioistuimet joutuvat kumoamaan maakuntien päätökset tai määräämään päätökset täytäntöönpanokieltoon siihen asti, kunnes tuomioistuin on tutkinut ja ratkaissut valituksen, Lamminmäki jatkaa.
Oikeusriidat päättyneet valittajien eduksi, kun valtiontuen olemassaoloa ei ole selvitetty
Hän kertoo, että kuntasektorilla on jo ”kantapään kautta” tullutta kokemusta valtiontukisääntöjen soveltamiseen liittyvistä riskeistä.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, jotka koskevat muun muassa Hus-logistiikka-liikelaitoksen potilaskuljetuksia ja Juankosken kaupungin takausta Premium Board Finland oy:lle, kuvaavat vallitsevaa oikeuskäytäntöä ja linjaavat osaltaan myös hallinto-oikeuksien ratkaisuja. Oikeusriidat ovat päättyneet valittajien eduksi, kun valtiontuen olemassaoloa tai sen mahdollisuutta ei ole selvitetty riittävästi valmistelun aikana.
Kuopion hallinto-oikeus asetti helmikuussa 2009 Mikkelin kaupungin Järvi-Suomen Portti osuuskuntaa koskevat rahoituspäätökset täytäntöönpanokieltoon notifiointi-ilmoituksesta huolimatta, koska komissio ei ollut ehtinyt arvioida sitä, sisältyykö ratkaisuihin valtiontukea.
– Sote-uudistuksen täytäntöönpanon kannalta lainsäädännön notifioimatta jättäminen johtaisi siihen, että maakuntien valinnanvapauspalveluja tuottavat sote-liikelaitokset jouduttaisiin perustamaan, toiminta käynnistämään ja sopimukset tekemään tilanteessa, jossa oikeudellinen perusta olisi epävarma.
Valinnanvapauslainsäädännön hyväksyminen avaa yli viiden miljardin euron sote-markkinat kilpailulle. Lamminmäen mukaan on mahdollista ja kilpailutilanteessa jopa todennäköistä, että yksityiset yritykset riitauttavat valinnanvapauspalveluja tuottavien sote-liikelaitosten aseman markkinoilla sekä valittavat epäoikeudenmukaisiksi kokemistaan ratkaisuista.
– Miksi ne eivät niin tekisi, kun vallitseva oikeuskäytäntö sekä korkeimman hallinto-oikeuden ja perustuslakivaliokunnan lausunnot antavat riitauttamiselle poikkeuksellisen vahvan selkänojan?
Lamminmäki varoittaa, että epäselvä tilanne ja asioiden riitautuminen voivat pahimmillaan halvaannuttaa uudistuksen täytäntöönpanon vuosikausiksi.
