Suomen johtavat sote-asiantuntijat ovat antaneet sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Sote-asiantuntijaryhmän jäsenistä kahdeksan on jättänyt täysin samanlaisen lausunnon ministeriölle. Identtisen lausunnon ovat antaneet professori Pertti Arajärvi, THL:n ylijohtaja Marina Erhola, professori Heikki Hiilamo, professori Jussi Huttunen, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Anneli Pohjola, VATT:n erikoistutkija Tanja Saxell ja Hema-instituutin tutkimusjohtaja Katariina Silander. Lisäksi professori Paul Lillrank on täydentänyt samaa lausuntoa muutamilla omilla kommenteillaan ja emeritusprofessori Martti Kekomäki on tehnyt useita poistoja ja muutamia lisäyksiä muutoin samaan lausuntoon.
Lausunto on kirjoitettu minä-muodossa: ”Katson, että…”, ”Totean tältä osin…”, ja lausunnon lopussa on kunkin asiantuntijan oma nimi alla. Ainoastaan THL:n ylijohtaja Marina Erhola kertoo lausunnossaan, että ”lausuntoa on valmisteltu yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa tukevan asiantuntijatyöryhmän kanssa”. Muut antavat ymmärtää, että kyseessä on heidän itse laatimansa lausunto. Papereista ei käy ilmi, kuka lausunnon on kirjoittanut.
Esimerkiksi Yle on pyytänyt toistuvasti neljää samansisältöisen lausunnon antanutta professoria arvioimaan sote-uudistusta: Jussi Huttusta, Martti Kekomäkeä, Heikki Hiilamoa ja Anneli Pohjolaa. Viimeisin, 14. joulukuuta julkaistu juttu oli otsikoitu ”Viisi professoria luki hallituksen valinnanvapaus-paperin, eivätkä hekään ota selvää, mitä valinnanvapaus käytännössä tarkoittaisi”. Viidentenä asiantuntijana jutussa käytettiin professori Juhani Lehtoa, jota edellä mainitut ovat siteeranneet lausunnossaan.
Kotimaisia tilastoja ja lehtiä lähteenä
Sosiaali- ja terveysministeriölle annettujen identtisten lausuntojen lähteet ovat pääosin kotimaisia. Lähteenä on käytetty muun muassa THL:n tilastoja toimeentulotuesta ja lastensuojelusta, Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemaa tutkimusta leipäjonoista, Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistua tutkimusta sosiaalisen huono-osaisuuden ylisukupolvisuudesta Suomessa, Lääkärilehdessä julkaistua tutkimusta paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävistä asukkaista Oulussa, Sosiaalivakuutus-lehden artikkelia ja Duodecim-lehden pääkirjoitusta.
Ainut lähteenä käytetty terveystaloustieteellinen tutkimus, maailman johtaviin terveystaloustieteilijöihin kuuluvan Martin Gaynorin ja Robert J. Townin artikkeli Competition in Health Care Markets on kuitattu lausunnossa yhdellä lauseella: ”Kilpailun vaikutuksista palvelujen parempaan saatavuuteen on muualtakin näyttöjä.”
Lisäksi lausunnossa viitataan ”klassikkoviitteeseen” vuodelta 1963 informaation asymmetriasta terveydenhuollossa. Sen mukaan terveystaloustieteessä terveydenhuollon markkinaehtoistamisen ongelmaksi on aina nähty tiedollinen epäsuhta palvelun käyttäjän ja tarjoajan välillä. Paul Lillrank kuitenkin kommentoi omassa lausunnossaan, että tiedollinen epäsuhta ei ole sama kaikissa palvelutyypeissä.
Lillrank kirjoittaa, että: ”Joissakin palveluissa (kiireellinen päivystys, erittäin vaativa erikoissairaanhoito) se on merkittävä, joissakin muissa (yksinkertainen suun terveydenhuolto, pienet infektiot) sillä ei ole juurikaan merkitystä, vaan potilas voi toimia kuten kuka tahansa valistunut kuluttaja.”
Ei tutkittua tietoa, vaan arvailua
Asiantuntijoiden johtopäätökset eivät ainakaan lausunnon perusteella perustu tutkittuun tietoon valinnanvapaudesta, vaan arvailuun siitä, mitä voi käydä.
Kaikki identtisen lausunnon antajat toistavat, että ”valinnanvapauslaki voi parantaa perustason terveyspalvelujen saatavuutta, mutta alueellisesti tämä voi olla jopa epätodennäköistä”, ”valinnanvapauslaki voi heikentää sellaisten potilaiden/asiakkaiden palvelujen saatavuutta, jotka eivät pysty valinnanvapautta käyttämään”, ja niin edelleen.
Ruotsista asiantuntijat toteavat, että: ”Ruotsissa valinnanvapaus on lisännyt suhteellisen terveiden potilaiden palveluiden käyttöä, mikä viittaa siihen, ettei valinnanvapaus ole ainakaan kaventanut terveyseroja Ruotsissa. Valinnanvapaudella voi olla muita terveys- tai sosiaalipalvelujärjestelmän kannalta myönteisiä vaikutuksia, mutta saatavilla ei ole näyttöä siitä, että se auttaisi terveys- ja sosiaalisten hyvinvointierojen kaventamisessa.”
Ruotsin valinnanvapautta tutkiva Karoliinisen instituutin professori Mats Brommels todistaa toisin. Brommels toteaa omassa sosiaali- ja terveysministeriölle jättämässään lausunnossa, että: ”Kokemukset Ruotsista osoittavat varsin yksiselitteisesti, että kaikki väestöryhmät ovat lisänneet perusterveydenhuollon palvelujen käyttöä valinnanvapausjärjestelmän toteuttamisen jälkeen.”
Ruotsissa palvelujen yhdenvertainen saatavuus parani
Brommelsin mukaan monessa tutkimusraportissa todetaan, että hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut ovat lisänneet palvelujen käyttöä huonotuloisia ja alhaisen koulutuksen saaneita enemmän. Varhaiset havainnot Tukholmasta kuitenkin osoittavat päinvastoin, että palvelujen käyttö lisääntyi eniten alhaisen tulotason alueilla sekä niiden keskuudessa, joilla oli suuret hoitotarpeet.
”Päätelmänä on, että valinnanvapausjärjestelmä on parantanut palvelujen yhdenvertaista saatavuutta Ruotsissa. On täysi syy olettaa, että kaavaillulla valinnanvapauslailla voidaan saavuttaa samankaltainen vaikutus Suomessa”, Brommels kirjoittaa.
Brommelsin mukaan mahdolliset epätoivotut vaikutukset liittyvät korvausjärjestelmään, eivätkä niinkään valinnanvapausjärjestelmään.
Brommelsin vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan terveyskeskusten johtajat pitivät alhaista kapitaatiorahoituksen osuutta haasteena. Kapitaatiorahoituksen osuus Tukholmassa oli silloin 40 prosenttia ja käyntikorvaukset 60 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Tutkimuksen teon jälkeen kapitaatiorahoituksen osuutta on nostettu Tukholmassa 60 prosenttiin. Suomessa valinnanvapauslain luonnoksessa kapitaatiorahoituksen osuudeksi esitetään vähintään kahta kolmasosaa.
Oman, itsenäisen lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle antanut Brommels on myös sote-asiantuntijaryhmän jäsen. Hänen johtopäätöksensä perustuvat muista poiketen valinnanvapaudesta tehtyyn tutkimukseen.
Valinnanvapaus ja kilpailu hyödyllistä
VATT:n erikoistutkija Tanja Saxell on liittänyt identtiseen lausuntoon liitteen, jossa hän vastaa itse samoihin kysymyksiin uudelleen.
Saxell toteaa omassa vastauksessaan, että: ”Taloustieteen vallitseva näkemys on, että valinnanvapausuudistukset ja kilpailu voivat olla hyödyllisiä perusterveydenhuollossa ja soveltuvin osin myös erikoissairaanhoidossa.” Lähdeviitteenä on useita terveystaloustieteellisiä tutkimuksia, kuten identtisessä lausunnossa ohimennen mainittu Gaynorin ja Townin tutkimus.
Saxell kirjoittaa, että suora hyöty saavutetaan, kun potilaat voivat aiempaa paremmin valita omia tarpeitaan vastaavan tuottajan. Epäsuora hyöty saavutetaan, kun kilpailu potilaista kannustaa tuottajia kehittämään palveluidensa laatua, valikoimaa, saatavuutta ja hoitokäytäntöjä sekä tehostamaan toimintaansa.
”Aikaisempaa paremmista palveluista ja mahdollisuudesta valita korkeatasoinen tuottaja voivat hyötyä myös sairaammat ja alhaisemman tulon omaavat asiakkaat. Englannissa havaittiin, että valinnanvapausuudistuksen seurauksena juuri nämä asiakasryhmät valitsivat palveluita laadun perusteella huomattavasti enemmän kuin muut”, Saxell kirjoittaa viitaten johtavien terveystaloustieteilijöiden Gaynorin, Carol Popperin ja Stephen Seilerin tutkimukseen.
Identtisestä lausunnosta pätkiä poisjättänyt emeritusprofessori Martti Kekomäki puolestaan kritisoi kapitaatiorahoitusta erillisessä liitteessä. THL:n ylijohtaja Marina Erhola on laittanut lausunnon liitteeksi THL:ssä valmistellut korjausehdotuksen valinnanvapauslain pykäliin.
Perustuslakivaliokunta kuuli poikkeuksellisesti sote-asiantuntijoita
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee yhteenvedon valinnanvapauslain luonnoksesta annetusta yli 700 lausunnosta tammikuussa.
Hallitus tiedotti jo eilen täsmentävänsä lakiesitystä erikoissairaanhoidon asiakassetelien osalta. Lakiesitys valinnanvapaudesta annetaan eduskunnalle helmi-maaliskuussa. Myös perustuslakivaliokunta antaa silloin lausunnon laista.
Perustuslakivaliokunta tyrmäsi viime kesäkuussa antamassaan lausunnossaan silloisen valinnanvapauslakiesityksen. Perustuslakivaliokunta kuuli silloin poikkeuksellisesti myös sote-asiantuntijoita valtiosääntöasiantuntijoiden lisäksi ennen lausuntonsa antamista.
Sote-asiantuntijaryhmän jäsenistä perustuslakivaliokunnan kuultavana olivat Pentti Arajärvi, Mats Brommels, Heikki Hiilamo, Jussi Huttunen, oikeustieteen ja sosiaalioikeuden professori Toomas Kotkas ja Anneli Pohjola. Lisäksi kirjallisen lausunnon valiokunnalle antoi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen.
Tässä linkit sote-asiantuntijoiden jättämiin identtisiin lausuntoihin:
sosiaalioikeuden professori Pertti Arajärvi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erhola
sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo
professori, Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja emeritus Jussi Huttunen
ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja
sosiaalityön professori Anneli Pohjola
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Tanja Saxell, Saxellin liite
Hema-instituutin tutkimusjohtaja Katariina Silander
Muokatun lausunnon jättivät:
professori emeritus Martti Kekomäki
laadunohjauksen ja palvelutuotannon professori Paul Lillrank
Itsenäisen lausunnon jättivät:
