Sote-mallista on jo käytännön kokemuksia: ”Tulokset olivat aivan järkyttävät”

Koko maahan suunnitteilla olevasta sote-mallista on jo kokemusta Mänttä-Vilppulassa. Hoitoa ei saanut, kustannukset karkasivat ja kokeilu päättyi kriisiin.

Sote-järjestämislakia valmisteleva parlamentaarinen ohjausryhmä päätti viime viikon perjantaina, että palveluiden tuottamisvastuu annetaan kuntayhtymille, joita voi olla korkeintaan 19 koko maassa.

Tuotantovastuulliset kuntayhtymät muodostettaneen pitkälti nykyisistä sairaanhoitopiireistä. Esimerkiksi Pirkanmaalle tulisi yksi tuotantovastuullinen kuntayhtymä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

Mänttä-Vilppulan kaupungissa on jo kokemusta julkisen, monopolimaisen tuotantomallin käytöstä. Vuosina 2002–2012 kaupungissa oli toiminnassa lähes sellainen malli, jota valmisteilla olevalla sote-uudistuksella tavoitellaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tuotannosta vastasi alueella Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Sote-uudistuksessa samaan kokonaisuuteen lisätään vielä sosiaalipalvelut.

– Täällä tapahtuneen integraatiokokeilun tulokset olivat loppua kohden aivan järkyttävät. Palvelun laatu ja saatavuus oli erittäin huonoa ja matalatasoista, mutta kustannukset sen sijaan aivan järkyttävän korkeita, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö kirjoittaa päättäjille ja vaikuttajille lähettämässään kirjeessä.

Esimerkiksi vuonna 2011 kaupungin perusterveydenhuollon kustannukset nousivat 20 prosenttia ilman, että laatu tai saatavuus olisi parantunut. Sairaanhoitopiiri ei kyennyt selittämään syytä. Myöhemmin selvisi, että osittain kustannusten kasvu syntyi siitä, että sairaanhoitopiiri oli siirtänyt erikoissairaanhoidon työntekijöitä perusterveydenhuollon vakansseille.

Hammashuollossa sairaanhoitopiiri oli tehnyt sopimuksia tamperelaisille hammasklinikoille, jonne Mänttä-Vilppilan asukkaat joutuivat matkustamaan 90 kilometrin päähän, koska paikallisia hammaslääkärin virkoja ei saatu täytettyä.

– Sopimukset olivat kaiken mittapuun mukaan kalliita, mutta kaupunkihan ne lopulta maksoi, joten eivät ne Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä varmaankaan huolettaneet, Sirviö päättelee.

Hänen mielestään esimerkki osoittaa, että kustannusvaikutuksiltaan merkittäviä päätöksiä tehtiin kaukana rahoitusvastuullisesta yksiköstä tavalla, josta rahoitusvastuullinen yksikkö eli Mänttä-Vilppulan kaupunki ei saanut mitään tietoa.

Ei tietoa lääkärin paikallaolosta

Vahvoista hartioista huolimatta sairaanhoitopiiri ei saanut täytettyä perusterveydenhuollon lääkärivirkoja, vaan se joutui turvautumaan ostopalvelulääkäreihin. Sairaanhoitopiirin kilpailuttamassa ostopalvelusopimuksessa määriteltiin, kuinka monta lääkäriä keskimäärin oli Mänttä-Vilppulassa ja Ruovedellä, joka kuului saman toiminnan piiriin.

Sopimuksen mukaisesti palveluntuottaja Attendo lähetti paikalle joinain päivinä 7–9 lääkäriä ja joinain päivinä ei tullut yhtään. Asiakkaille ei voitu antaa lääkärinaikoja, koska ei tiedetty varmuudella, milloin lääkäreitä on paikalla.

Myöskään erikoislääkäreitä paikkakunnan aluesairaalaan ei saatu, vaikka sairaanhoitopiiri oli 2000-luvun puolivälissä investoinut kolme miljoonaa euroa Mäntän aluesairaalan kolmeen leikkaussaliin.

– Kokeilu päättyi johtajuuskriisiin, kun kokeneet lääkärit irtisanoutuivat, kustannukset nousivat kolmena vuonna peräkkäin kymmenen prosenttia vuodessa, kunta ajautui taloudelliseen kriisiin, lääkärit ostettiin keikkafirmoilta ja hoitotakuun rikkovia potilaita oli useita satoja, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén kertoo.

Vuoden 2013 alussa Mänttä-Vilppulan ja Pihlajalinnan yhteisyritys otti vastuun kaupungin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelutuotannosta. Maaliskuun loppuun mennessä kaikki perusterveydenhuollon lääkärin tehtävät oli täytetty ja kesäkuun loppuun mennessä myös hammaslääkärin toimet oli täytetty. Säästöä syntyi ensimmäisenä vuotena 2,5 miljoonaa euroa. Yhteisyhtiö on puoliksi kaupungin ja puoliksi Pihlajalinnan omistama.

Sirviön mielestä on päivän selvää, että vastuun vaativasta erikoissairaanhoidosta on oltava julkisella puolella. Erikoissairaanhoidon hoitomuodoissa ja laitteissa ei hänen mielestään ole kansantaloudellisesti järkevää kilpailla suurilla investoinneilla usean tuottajan kesken, mutta perusterveydenhuollossa kilpailulla saavutettaisiin tehokkuusetuja sekä laadun paranemista ja asiakaslähtöisyyttä.

Hallinnon kulut tippuivat lähes miljoonan

Wirén kiteyttää, että Pihlajalinna pystyy tuottamaan palvelut halvemmalla sen vuoksi, että voimavarat kohdennetaan potilasrajapintaan. Hänen mukaansa terveydenhuollossa tehokkuus syntyy siitä, mitä suurempi aika sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja organisaation ajasta voidaan käyttää potilaan hoitamiseen, ja mitä vähemmän aikaa ja resursseja palaa muuhun.

– Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa hallinnon kulut tippuivat 1,1 miljoonasta 180 000 euroon, kun verrataan sairaanhoitopiirin toimintaa meidän toimintaan. Ja sen jälkeen tuli palaute, että täällä ei ole koskaan ollut näin hyvin johdettua toimintaa. Soten resursseja hassataan hirveästi muuhun kuin potilaiden hoitoon, Wirén toteaa.

Mänttä-Vilppulan ja Pihlajalinnan yhteistyö on kuitenkin vaakalaudalla. Kilpailutuksen hävinnyt toinen yksityinen yritys Attendo valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen, joka kumosi päätöksen ja edellytti, että kaupunki kilpailuttaa palvelut uudelleen. Mänttä-Vilppula puolestaan teki valituksen markkinaoikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).

Kaupunginjohtaja Sirviö kertoo, että hankintapäätös kumottiin teknisen seikan vuoksi, koska Pihlajalinna oli jättänyt merkitsemättä papereihin, että se tarjoaa palveluitaan ryhmittymänä. Pihlajalinna jätti tarjouksen konsernina.

– Attendo on itsekin myöntänyt, että se hävisi laatuvertailun. Tämä vaikuttaa kiusanteolta, Sirviö sanoo.

Hän arvioi, että KHO tekee päätöksensä asiassa vasta keväällä.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt