Hallitus esitteli tänään maanantaina tiedotustilaisuudessa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamansa vastineen päälinjat.
Vastine on hallituksen vastaus valinnanvapaus- ja maakuntien rahoituslaeista annettuihin noin 200 asiantuntijalausuntoon ja perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Vastine sisältää hallituksen muutosehdotukset lakiesityksiin.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi perustuslakivaliokunnan todenneen, että valinnanvapauden vaiheistus ei ollut sisällöllisesti riittävä suhteessa maakuntien aloittamisaikaan.
Hallitus on teettänyt kaikkien maakuntien virkamiesjohdolle kyselyn, jossa maakunnat ovat saaneet itse arvioida kykynsä ottaa valinnanvapaus käyttöön.
Hallitus esittää, että sote-keskusten aloittamisajankohtaa muutetaan siten, että sote-keskukset aloittavat vuotta aiottua myöhemmin 1.1.2022.
Asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit otetaan käyttöön koko maassa puolta vuotta suunniteltua myöhemmin 1.1.2021. Suun terveydenhuollon yksiköiden aloitukseen ei esitetä muutoksia, vaan ne aloittavat 1.1.2022.
Saarikko sanoi, että käytännössä valinnanvapaus astuu voimaan mahdollisesti jo aikaisemmin, jos maakunta täyttää laissa asetettavat kriteerit ja hallitus hyväksyy maakunnan hakemuksen.
– Valtaosa maakunnista on valmiudessa aloittaa valinnanvapauden itsearviointien perusteella jo ennen vuotta 2020. Suurin osa vuoden 2021 aikana, Saarikko sanoi.
Lakiin on kirjattu sote-keskusten aloittamisvuodeksi 2022. Jos se osoittautuu mahdottomaksi, maakunnalla on oikeus hakea poikkeuslupaa ottaa sote-keskus käyttöön vasta vuoden 2023 alussa.
Valinnanvapauden pilotointi on mahdollista aloittaa lain voimaantulon jälkeen.
Parilla pykälällä tuetaan ei-taloudellista luonnetta
Valinnanvapausjärjestelmän ilmoittamisesta eli notifioinnista EU-komissiolle Saarikko totesi, että mikään EU-jäsenmaa ei ole notifioinut omaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmäänsä.
Saarikko kertoi, että hallitus on kuitenkin vahvistanut kahdella pykälällä valinnanvapausjärjestelmän ei-taloudellista luonnetta.
Maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle maksettavat korvaukset olisivat kaikilta osin yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvauksien kanssa. Lisäksi markkinapuutetilanteessa maakunnalla olisi mahdollisuus antaa maakunnan liikelaitokselle palveluvelvoite, johon sovellettaisiin EU-oikeuden SGEI-sääntelyä eli yleisen taloudellisen edun palveluita koskevaa sääntelyä.
Näillä säännöksillä varmistettaisiin, ettei maakunnan liikelaitokselle muodostu EU:n valtiontukisääntöjen vastaista tukea.
Maakuntien rahoitusta voidaan lisätä tietyin ehdoin
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi, että maakuntien rahoituslain osalta perusasiat, kuten menorajoitin, ovat edelleen voimassa.
Lakiesityksen joustomekanismeja on kuitenkin täsmennetty yksittäisen maakunnan rahoitusongelmien ja maakuntien rahoituksen kokonaistason osalta. Joustoilla taataan kaikissa olosuhteissa riittävä rahoituksen taso, jolla turvataan sote-palvelut kaikkialla Suomessa.
Vehviläisen mukaan joustomekanismit eivät voi vaarantaa julkisen talouden kestävyyteen liittyviä asioita.
Muutosehdotuksen myötä harkinnanvaraisuuden sijaan maakunnalla on oikeus lisärahoitukseen äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa. Lisärahoitus käynnistää kuitenkin arviointi- eli niin sanotun kriisikuntamenettelyn automaattisesti siirtymäajan jälkeen.
Toinen muutos koskee maakuntien rahoituksen tasoa kokonaisuudessaan. Jos rahoituksen taso todettaisiin riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut useissa maakunnissa eli kyse olisi järjestelmäongelmasta, valtion olisi korotettava maakuntien rahoitusta.
Tämä edellyttäisi, että rahoituksen taso todettaisiin riittämättömäksi kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.
– Ilman Uuttamaata 40 prosenttia ei täyty, Vehviläinen sanoi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättänyt julkistaa vastineen kokonaisuudessa huomenna tiistaina aamulla valiokunnan julkisessa kuulemistilaisuudessa.
Saarikko sanoi pitävänsä hyvänä, että valiokunta on päätynyt julkistamaan vastineen.
