Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemista sote-asiantuntijoista enemmistö on valmiita näyttämään vihreää valoa sote- ja maakuntalakipaketille. Myös hyvin kriittisesti uudistukseen suhtautuvia asiantuntijoita on edelleen.
Perustuslakivaliokunta kuuli sote-asiantuntijoita kokouksessaan 4. joulukuuta. Kuultavana oli yhdeksän sote-asiantuntijaa, useat professoreita, ja lisäksi valiokunta on saanut yhden kirjallisen lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnan korjaamasta sote- ja maakuntalakipaketista. Lakipakettiin sisältyy maakuntalaki, tuottajalaki ja valinnanvapauslaki.
Verkkouutiset on haastatellut kuusi perustuslakivaliokunnan viime viikolla kuulemista sote-asiantuntijoista eli yli puolet. Asiantuntijat eivät halua kommentoida asiaa nimellään, sillä asian käsittely on kesken perustuslakivaliokunnassa ja asiantuntijoita on kielletty antamasta lausuntoja asiasta.
Verkkouutisten tavoittamista asiantuntijoista neljä on sitä mieltä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut korjattua lakeja siten, että ne voidaan nyt hyväksyä. Kaksi on sitä mieltä, että lakeja ei voida hyväksyä ja he näyttävät niille punaista valoa.
Perustuslakivaliokunta edellytti viime kesäkuussa antamassaan lausunnossa korjauksia sote- ja maakuntalakeihin, ja sosiaali- ja terveysvaliokunta sai korjaukset valmiiksi marraskuun alkupuolella. Keskeisimmät perustuslakiongelmat liittyivät kesällä valinnanvapausjärjestelmän voimaantulon aikatauluun ja maakuntien sote-palveluiden rahoitukseen.
Rahoitus on tiukka, mutta siinä on takaportteja
Asiantuntijat pitävät pääosin valinnanvapauden vaiheistusta nyt riittävänä. Pari pitää siirtymäkautta jopa liian pitkänä ja yksi aivan liian lyhyenä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehdyn muutoksen mukaan palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille vuonna 2021. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön 2022 ja sote-keskukset aloittaisivat 2023. Maakunnat voivat kuitenkin hakea lupaa aloittaa sote-keskusten toiminta jo 2021 ja määräaikaan voi hakea pidennystä vuoteen 2024 asti.
Maakuntien rahoituskehystä asiantuntijat pitävät edelleen tiukkana ja koko paketin suurimpana ongelmana. Muutama nostaa esille kysymyksen siitä, onko rahoituksen taso niin niukka, että se on perustuslakikysymys. Sote-menot saavat kasvaa vain 0,9 prosenttia vuodessa. Toisaalta huomautetaan, että lakiesitykseen on nyt lisätty takaportteja. Maakunta voi saada valtiolta lisärahoitusta, jos rahoituksen taso vaarantaa riittävät palvelut.
Lisäksi jos rahoituksen taso todetaan riittämättömäksi vähintään kahdeksassa maakunnassa tai yli 40 prosentilla väestöstä, niin silloin kyse on niin sanotusta järjestelmävirheestä ja valtion on korotettava kaikkien maakuntien kokonaisrahoitusta. Useat asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että useammat maakunnat joutuvat hakemaan lisärahoitusta.
Asiantuntijat pitävät hyvänä asiana sitä, että asiakassuunnitelman velvoittavuutta on karsittu. Toisaalta asiakassuunnitelman ohjausvoima on pieni ja palveluiden integraatio eli yhdistäminen jää heikoksi. Yhden mielestä asiakassuunnitelman rooli on nyt epäselvä. Asiantuntijat näkevät kuitenkin, että asiakassuunnitelmaa voidaan kehittää tulevaisuudessa.
Asiakassuunnitelma esitetään tällä hetkellä laadittavaksi vain laaja-alaisesti palveluja tarvitseville. Asiakassuunnitelma on yhteenveto, joka ei luo asiakkaalle juridista oikeutta palveluihin eikä velvoita palveluntuottajaa.
Sosiaalipalvelut pirstoutuvat – eikä ongelmaa saada ratkaisua
Muutamat asiantuntijat nostavat keskeisimpänä ongelmana esille sen, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteltu integraatio eli yhdistäminen kokonaisuudeksi toteudu tulevassa mallissa. Syynä on se, että perustuslakivaliokunta otti toissa kesänä kannan, jonka mukaan yksityiset sote-keskukset eivät voi käyttää julkista valtaa ja näin ollen sosiaalihuollon palveluista voivat vastata vain maakunnan liikelaitokset. Perustettavista sote-keskuksista saa sen vuoksi ainoastaan sosiaalihuollon ohjausta ja neuvontaa.
Asiantuntijoiden mukaan tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalipalvelut pirstoutuvat, eikä ongelmaa pystytä tulevassa mallissa korjaamaan muutoin kuin poistamalla mallista sote-keskukset. Yksi asiantuntija näkee, että sosiaalihuoltolakia voitaisiin tulevaisuudessa muuttaa esimerkiksi siten, että sosiaalipalveluita ei myönnettäisi enää viranomaispäätöksinä.
Yksi asiantuntija sanoo, että eniten palveluita tarvitsevat ryhmät ovat uudistuksen suurin häviäjä, koska maakunnan on helpointa säästää omalla vastuullaan olevista sosiaalipalveluista eli vanhusten, vammaisten, päihde- ja mielenterveyspotilaiden sekä lasten palveluista.
Eräs asiantuntijoista huomauttaa kuitenkin, että perustuslakivaliokunnan tehtävänä ei ole ottaa kantaa siihen, toteutuuko sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, vaan onko uudistus perustuslain mukainen.
Valinnanvapauden poistaminen ei ole realistista
SDP on ilmaissut, että jos sote-uudistus menee läpi tällä vaalikaudella, niin SDP peruu valinnanvapauden ensi vaalikaudella valtaan päästyään. Muutamat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että valinnanvapauden tai edes sote-keskusten poistaminen järjestelmästä ei ole realistista. Ne ovat osa monimutkaista kokonaisuutta, josta ei voi ottaa yhtä pois.
Yksi asiantuntija nostaa mahdollisena perustuslaillisena ongelmana esille notifikaation eli EU-komissiolle sote-laeista tehtävän ilmoituksen. Jos notifikaatio tehdään, pidetään selvänä, ettei sote-uudistusta ehditä hyväksyä enää tällä vaalikaudella. Muutoinkin asiantuntijoiden puheissa nousee esille, että uudistuksen hyväksymisellä tällä vaalikaudella alkaa olla kiire.
Kaksi asiantuntijaa on huolissaan uudistuksen suuruudesta. Toinen pitää liian suurena riskinä uudistuksen toteutusta esitetyllä aikataulua, eikä hän pidä riittävänä maakuntien kykyä ohjata toimintaa tilanteen kriisiytyessä.
Valtaosa asiantuntijoista on kuitenkin sitä mieltä, että vaikka lakipaketissa on ongelmia, niin uudistuksen kaatumista ei pidetä toivottavana. Asiantuntijat näkevätkin, että lait pitäisi hyväksyä tällä vaalikaudella ja korjata ongelmakohtia ensi vaalikaudella.
Verkkouutisille luonnehditaan, että ensimmäisellä kerralla, kun sote-asiantuntijat olivat perustuslakivaliokunnan kuultavana, asiantuntijat olivat hyvin kriittisiä esitettyä uudistusta kohtaan. Toisella kierroksella kaksi oli valmiita viemään sitä sellaisenaan eteenpäin ja nyt jopa enemmistö on valmis hyväksymään uudistuksen.
Perustuslakivaliokunta on toimittanut sote-asiantuntijoiden lausunnot perustuslakivaliokunnassa kuultavien valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden asiantuntijoiden käyttöön asiantuntijalausuntojen laatimista varten. Perustuslakivaliokunta kuulee valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita vasta tammikuussa.
