Euroopasta on Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyenin mukaan kehitettävä nykyistä itsenäisempi ja omavaraisempi sotilaallinen toimija, jolla on aito kyky puolustaa kansalaisiaan ulkoista uhkaa vastaan.
– Suorituskykyjen ja rakenteiden luominen on yksi asia. Toinen asia on yhteinen tahto todella käyttää sotilaallista voimaa, jos olosuhteet sitä edellyttävät, Münchenin turvallisuuskonferenssissa puhunut von der Leyen sanoo.
Eurooppalaisilta se vaatii hänen mukaansa sekä sotilaallista toimintakykyä että poliittista päättäväisyyttä.
– Olemme saattaneet tämän liikkeelle lanseeraamalla Euroopan puolustusunionin. Olemme tasoittaneet poliittisesti tietä ’eurooppalaisten armeijan’ perustamiselle. Ranskalais-saksalainen toimintasuunnitelma – tiekartta – ja Euroopan puolustusrahasto tehostavat sitä osaltaan merkittävästi. Saksa ja Ranska ovat valmiita viemään tätä eurooppalaista projektia yhdessä eteenpäin, ja kutsumme kaikkia eurooppalaisia liittymään mukaan.
Halukkaiden maiden on von der Leyenin mukaan voitava edetä yhteistyössään ilman, että yksittäiset valtiot pystyvät päätöksentekoa jarruttamaan.
– Puolustuksen alueella olemme siihen pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta jo päässeet. Eurooppalaisen ulkopolitiikan suhteen emme ole vielä onnistuneet yhtä hyvin. Kun on kyse ristiriitoja herättävistä ratkaisuista, yksimielisyyden vaatimus on noussut esteeksi. Tarvitsemmekin itse asiassa jotain pysyvän rakenteellisen yhteistyön kaltaista myös ulkopolitiikan saralle, von der Leyen sanoo.
– Tarvitsemme myös Euroopan yhteistä strategista kulttuuria – eurooppalaista yhteisymmärrystä intresseistä, tavoitteista ja ulkopolitiikan instrumenteista. Vain siten Eurooppa voi saavuttaa riittävän vaikutusvallan.
”Aseet eivät yksin riitä”
Von der Leyen puhuu voimakkaasti eurooppalaisen puolustusyhteistyön puolesta, mutta korostaa samalla myös transatlanttisen liittosuhteen merkitystä.
– Saksan historian synkimmällä hetkellä, kun liittoutuneet olivat saavuttaneet sotilaallisen voiton natsi-Saksasta, Amerikka ei kääntänyt meille selkäänsä, vaan antoi meille Marshall-ohjelman. USA toimi niin, koska ymmärsi omat turvallisuustarpeensa pitkällä aikajänteellä, hän sanoo.
– Sama pätee myös tänään. Venäjän hyökättyä Ukrainaan USA on jälleen vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa. — Me eurooppalaiset olemme hyvin kiitollisia tästä solidaarisuuden osoituksesta. Yhdysvallat on maailmanlaajuisesti sitoutunut vaalimaan turvallisuutta ja vapautta – itsensä ja meidän tähden.
Vaikka sotilaallista voimaa tarvitaan, kestävän rauhan ja vakauden saavuttaminen maailman kriisialueilla vaatii aina myös kehityspanostuksia, von der Leyen muistuttaa.
Saksa, joka on edelleen kaukana Nato-maiden yhdessä sopimasta tavoitteesta nostaa kansalliset puolustusmenonsa kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta, tuo mielellään esiin merkittäviä satsauksiaan kehitysyhteistyöhön.
– Olemme päättäneet priorisoida kahta aluetta kohdistettaessa lisävaroja budjettiin seuraavien neljän vuoden kuluessa: ne ovat puolustus ja kehityspolitiikka. Tällä tarkoitan Natoa ja virallista kehitysyhteistyötä koskevia sitoumuksiamme. Molempia osa-alueita pidetään yhtä tärkeinä, Saksan uuteen hallitusohjelmaan viittaava von der Leyen sanoo.
”Euroopan turvallisuus on jakamaton”
Münchenissä puhunut Ranskan puolustusministeri Florence Parly painottaa saksalaiskollegansa tavoin konkreettisten toimien tärkeyttä. Raskaat instituutiot ja ylenpalttinen byrokratia ovat hänen mukaansa halvaannuttanut Eurooppaa tavalla, josta on korkea aika päästä eroon.
– Olemme jättäneet Euroopan byrokraattien, konsensuksen ylivallan ja prosesseja kohtaan tunnetun intohimon käsiin. — Eurooppalaisen puolustuksen menestys ei synny instituutioista, vaan operaatioista, Parly sanoo.
Myös hän korostaa, että eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen ei muodosta vaihtoehtoa Natolle, vaan transatlanttisen liittosuhteen lujittamiseksi on päinvastoin ponnisteltava kaikin mahdollisin keinoin.
Ministeri Parly toistaa Ranskan olevan sitoutunut puolustusmäärärahojensa nostamiseen kahteen prosenttiin bkt:sta vuoteen 2025 mennessä. Sen edellyttämä taloudellinen panostus on hänen mukaansa valtava, mutta poliittinen tahto sen toteuttamiseksi on olemassa.
EU :n piirissä tapahtuvan puolustusyhteistyön esittämistä Naton kilpailijana Parly pitää hedelmättömänä.
– Unohtakaamme niiden ajoittainen murehtiminen, jotka haluavat asettaa vastakkain EU:n ja Naton. Se on väärä keskustelu, hän sanoo.
– Euroopan turvallisuus on jakamaton.
