Kelan tilasto rintamalisän saajien tilaston mukaan miehiä näistä on 2[nbsp]752, naisia 3[nbsp]134. Vuosi sitten veteraanien määrä oli 7[nbsp]836, reilu kymmenen vuotta sitten yli viisinkertainen.
Vuodenvaihteen tilanteen mukaan laskettu tilasto elää koko ajan ja määrä on luonnollisesti jo nyt vanhentunut. Tälle on karu selitys: luontainen poistuma. Vuodessa määrä vähenee noin 2[nbsp]500 veteraanilla, mikä tarkoittaa noin seitsemää veteraania per päivä.
Viimeinen veteraani kuolee Kelan ennusteen mukaan vuonna 2036.
Viime vuonna siirryttiin maassamme historialliseen tilanteeseen, sillä enemmistö elossa olevista veteraaneista on nyt naisia. Syy tähän on siinä, että naisveteraanit ovat keski-iältään jonkin verran miespuolisia veteraaneja nuorempia ja elävät tilastollisesti pidempään.
Naisille myönnettyjä rintamapalvelutunnuksia on myönnetty muun muassa lottina, sotilaskotisisarina, Punaisen Ristin apusisarina, ilmatorjunta- ja evakuointitehtävissä sekä työvelvollisina sotien aikana toimineille naisille.
Keski-ikä jo 95
Vaikka veteraanien määrä vähenee, elävät veteraanit yhä pidempään. Miesten keski-ikä on jo 95,8 ja naistenkin 94,7 vuotta.
Nuorimmat veteraaneista ovat 86-vuotiaita, mikä selittyy sillä, että veteraanitunnuksen saaneiden joukossa on sotatoimialueilla evakuointitehtävissä nuorina tyttöinä toimineita sekä esimerkiksi lähetteinä palvelleita sotilaspoikia. Vanhin on puolestaan jo 108.
Veteraaniliittojen edunvalvonnassa on viime vuosina saatu aikaan merkittäviä saavutuksia, mutta työ jatkuu, veteraaniliitoista kerrotaan.
– Saimme rintamalisään viime vuonna korotuksen 50,29 eurosta 125 euroon, mutta se jäi silti veteraaniliittojen alkuperäisestä esityksestä, eli 200 eurosta. Tämä on yhä tavoitteemme, jonka toivomme saavan voimaan vielä tämän vuoden aikana, Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu kertoo.
Veteraaniliittojen edunvalvonta sekä tuki- ja huoltotyö ulottuu myös veteraanien leskiin ja puolisoihin, muistuttaa Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo.
– Veteraanien tilanteen paraneminen on vaatinut pitkäjännitteisen työn, mutta sen ansiosta pystymme nostamaan heidän leskensä ja puolisonsa edunvalvontatyömme tulevien tavoitteiden suhteen entistä keskeisempään asemaan, hän vahvistaa.
Yksi näistä on itsenäinen kuntoutusoikeus.
– Sotiemme veteraanien puolisot ovat päässeet kuntoutukseen yhdessä veteraanin kanssa, mutta heidän kuntoutusoikeutensa on ollut sidoksissa veteraanin kuntoutusjaksoihin. Kun veteraani kuolee, ei leskelle ole enää tarjolla kuntoutusta. Myös veteraanille tarjotut kotipalvelut, joista puolisokin on päässyt hyötymään, lakkaavat, Karhu kertoo.
