Vuonna 2011 alkanut Syyrian sota on miltei kadonnut uutisotsikoista, vaikka loppua sille ei edelleenkään ole näköpiirissä, ranskalaisprofessori Nicolas Tenzer muistuttaa. Sota kestää hänen mukaansa niin kauan, kunnes Syyrian diktaattorin Bašar al-Assadin hallinto kukistuu ja kunnes häntä tukevat Venäjän ja Iranin joukot ovat poistuneet maasta.
Sodan uskotaan tähän mennessä vaatineen jo toista miljoonaa uhria, joista yli 90 prosenttia on Tenzerin mukaan kuollut al-Assadin hallinnon ja sen liittolaisten surmaamina. Vladimir Putinin Venäjä käyttää hänen mukaansa Syyriaa uusien asejärjestelmiensä ja propagandansa koekenttänä.
Sodan hirvittävät vaikutukset eivät Tenzerin mielestä rajoitu vain syyrialaisiin, vaan niillä on ollut dramaattisia heijastuksia koko kansainväliseen yhteisöön. Se on esimerkiksi käytännössä halvaannuttanut YK:n turvallisuusneuvoston, jossa Venäjä on veto-oikeudellaan jo 16 kertaa kaatanut Syyriaa koskevat päätöslauselmat – usein Kiinan tuella.
– Tämä on kaiken lisäksi ollut yhden osapuolen – Putinin hallinnon – tavoite. Useimmat läntiset johtajat eivät käsityskyvyn puutteen rampauttamina tätä vieläkään ymmärrä, pariisilaisessa Sciences Po -huippuyliopistossa työskentelevä Tenzer kirjoittaa blogissaan.
– Älkäämme unohtako keskeistä tosiasiaa: Assadin ja Putinin joukkomurhat jatkuvat, joskin vähemmän intensiivisinä kuin pari-kolme vuotta sitten. Viime viikkojen aikana on surmattu toistakymmentä lasta ja isketty avustustyöntekijöitä vastaan toistuvalla tekniikalla, jossa ensimmäinen isku osuu siviileihin, ja kun avustustyöntekijät rientävät paikalle, tähdätään heihin, hän toteaa.
”Rauhanomaista ratkaisua ei ole”
Vaikka läntiset poliitikot puhuvat edelleen diplomaattisen ratkaisun puolesta, tosiasiat ovat Tenzerin mielestä osoittaneet, että sellaista ei Syyrian sotaan ole löydettävissä.
– On tehtävä se johtopäätös, että Syyrian konfliktiin on olemassa sotilaallinen ratkaisu. Jos olemme valmiit suomaan viholliselle voimankäytön monopolin, olemme jo hävinneet, hän sanoo.
Se, että lännellä ei olisi sotilaallista kapasiteettia operaatioon Syyrian tilanteen ratkaisemiseen, on Tenzerin mukaan lähinnä huono vitsi.
– Me emme ole emmekä ole olleet voimattomia, vaan olemme kieltäytyneet toimimasta satojen tuhansien ihmishenkien pelastamiseksi. Olemme myös sallineet kolmen rikollishallinnon toimia täysin mielensä mukaan, hän toteaa.
Lännen tulisi hänen mielestään ryhdistäytyä suojelemaan Syyrian kansaa paitsi sotilaallisesti, myös juridisesti osoittamalla ne, jotka ovat syyllistyneet muun muassa kaasuiskuin siviiliväestöä vastaan toteutettuihin sotarikoksiin.
– Meidän on selkeästi ilmaistava, että vakavista rikoksista ei saa selvitä vailla rangaistusta. Symbolisella tasolla se olisi merkittävä ele. Se, että niin ei tehtäisi, olisi huono enne, hän painottaa.
