Sotalasten kotiinpaluu Ruotsista oli vaikeaa

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että sodan jaloista Ruotsiin siirretyt suomalaislapset viihtyivät keskimäärin hyvin Ruotsissa.

Toisen maailmasodan aikana yli 70 000 suomalaislasta siirrettiin turvaan etupäässä Ruotsiin ja vähemmässä määrin Tanskan ja Norjaan. Kyseessä on yksi historian suurimmista lastensiirroista.

– Evakuoinnin pitkäaikaisvaikutusten kartoittaminen ja analysointi edustaa haastavaa tutkimusaluetta, jota voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta, toteaa Cecilia Heilala väitöstiedotteessaan.

Väitöskirja syntyi Helsingin yliopiston hankkeessa, jossa satunnaisesti poimittua otosta sotalapsia on verrattu verrokkihenkilöihin, joita ei evakuoitu sodan aikana. Huomioon on otettu taustatekijät, kuten siirtoväkeen kuuluminen tai isän kaatuminen rintamalla.

Tämän laajan kyselyaineiston perusteella saadut tulokset osoittavat, että suomalaiset lapset viihtyivät keskimäärin hyvin Ruotsissa ja että ruotsalaiset sijaiskodit koettiin yleisesti lämminhenkisiksi ja turvallisiksi.

– Sotalapset eivät kertoneet olleensa erityisen masentuneita elämänsä aikana verrattuna Suomeen jääneisiin lapsiin, mutta sotalasten sosioekonominen asema ja koulutustaso aikuisiässä olivat heikompia verrattuna Suomeen jääviin lapsiin, Heilala toteaa.

Vaikka vakavaa masennusta ei havaittu enemmän sotalapsissa kuin Suomeen jääneissä lapsissa, sotalapseus on jättänyt jälkensä moneen sotalapseen epämääräisenä epäilynä, ”olenko minä ollut huono lapsi, kun minut lähetettiin”, juurettomuutena ja luottamuksen puutteena. Näitä elämänlaatua heikentäviä kokemuksia tutkija nimittää sotalapsisyndroomaksi.

Kielipuolena kotiin

Kotiinpaluu koettiin vaikeaksi, koulunkäynti Suomessa oli vaikeaa ja se jopa keskeytettiin heti, kun oli mahdollista. Syy tähän olivat kieliongelmat, sillä sotalapset olivat unohtaneet suomen kielen ollessaan Ruotsissa, mutta joutuivat kuitenkin Suomessa suomenkieliseen kouluun.

Heilala painottaa, että äidinkielen tukeminen ja opetus olisi ollut sotalapsille tärkeää ja tätä hän haluaa korostaa tänä päivänä Suomeen tulleiden ja tulevien pakolaisten ja pakolaislasten kohdalla.

– Äidinkieli ja oma kulttuuritausta ovat pakolaisen ainoa pääoma ja näitä tulee vaalia ja vahvistaa integraatiopyrkimysten rinnalla, Heilala toteaa.

Kasvatustieteen maisteri Cecilia Heilala väitöskirja Lapsi myrskyn silmässä – ilmiönä sotalapsisyndrooma? tarkastetaan perjantaina 30. syyskuuta Helsingin yliopistossa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt