Valko-Venäjällä jo useita viikkoja jatkuneet protestit, joissa sadat tuhannet ihmiset vaativat maata 26 vuotta hallinneen presidentti Aljaksandr Lukašenkan eroa ja vapaita vaaleja, ovat amerikkalaistutkija Stephen Blankin mukaan punainen vaate Vladimir Putinille.
– Kuten olemme havainneet, Venäjän itsevaltaisuus ja imperialismi ovat mahdollisia vain ylläpitämällä piiritystilaa tai sotaa Euroopassa, yhdysvaltalaisessa Foreign Policy Research Institute -ajatushautomon Euraasian tutkimusohjelmassa työskentelevä Blank kirjoittaa Real Clear Defense -verkkojulkaisussa.
Valko-Venäjän irtautuminen Moskovan poliittisesta talutusnuorasta veisi hänen mukaansa uskottavuutta Kremlin narratiiville vihamielisten länsivaltojen piirittämästä linnakkeesta. Maan demokratiakehitys saattaisi lisäksi muistuttaa venäläisiä siitä, mitä myös he voisivat saavuttaa asettumalla vallitsevaa autoritaarista komentoa vastaan.
Jos Venäjä kokisi intressinsä Valko-Venäjällä vakavasti uhatuiksi, venäläisjoukkojen lähettäminen maahan ei Blankin mukaan ole poissuljettu vaihtoehto. Mikäli niin tapahtuisi, läntiseen Eurooppaan kohdistuva uhka kasvaisi hänen mukaansa moninkertaiseksi nykytilaan nähden.
Venäjän maa- ja ilmajoukkojen sijoittaminen Valko-Venäjän maaperälle vaikeuttaisi Blankin mukaan olennaisesti Naton vahvistusten lähettämistä kriisitilanteessa Baltiaan. Samalla Kaliningrad muuttuisi nykyisestä haavoittuvaisesta eksklaavista todelliseksi veitseksi Naton kurkulla.
Lännen on toimittava ripeästi
Mitä todennäköisemmäksi presidentti Lukašenkan väistyminen ja Valko-Venäjän kääntyminen kohti demokratiaa käyvät, sitä suurempi on Blankin mukaan Venäjän paine puuttua tilanteeseen voimakeinoin. Sotilaallinen väliintulo on skenaario, jonka välttämiseksi tarvitaan nyt Blankin mielestä länsivaltojen päättäväisiä toimia.
– Yhdysvaltojen ja Euroopan on tehtävä Putinille selväksi, millaisia riskejä ja hintaa Venäjän interventio merkitsisi, hän sanoo.
Jo aiemmin on esitetty, että Putinia tulisi uhata merkittävästi kovemmilla pakotteilla kuin ne, joita Ukrainan sodan vuoksi on asetettu. Sekään ei Blankin mielestä yksin riitä, vaan keinovalikoiman on oltava järeämpi.
– Olisi ensinnäkin tehtävä tiettäväksi, että Venäjän voimankäyttö johtaa väistämättä nykyistä suurempiin ja pysyvämpiin joukkojen sijoituksiin Puolaan, Baltian maihin ja Saksaan sekä Ukrainalle annettavaan tukeen Venäjää vastaan, hän toteaa.
Myös kaikki huipputapaamiset ja aserajoitusneuvottelut Venäjän kanssa olisi hänen mukaansa jäädytettävä.
– Ryhtyminen sotaan Euroopassa horjuttaisi kaikkea sitä uskottavuutta, joka Venäjällä voisi neuvottelukumppanina olla, Blank huomauttaa.
Putinin pyrkimykset Venäjän muinaisen imperialistisen muodostelman säilyttämiseksi ovat Blankin mukaan merkittävin uhka, joka Euroopan turvallisuuteen ja myös venäläisiin itseensä tällä hetkellä kohdistuu.
– Valko-Venäjän urhea kansa on tehnyt ja tekee kaiken voitavansa. On sekä heidän että meidän etujen mukaista, että toimimme ripeästi auttaaksemme heitä saavuttamaan sen turvallisuuden, vapauden, rauhan, vaurauden ja omanarvontunnon, jota he nyt tavoittelevat, sanoo Blank.
