Venäjän liittoneuvoston eli parlamentin ylähuoneen jäsenet etsivät The Moscow Times -sanomalehden mukaan yhä kiihkeämmin merkkejä ulkovaltojen yrityksistä sekaantua Venäjän vaaleihin.
Kyse ei ole valtiollisista vaaleista, vaan syyskuussa järjestettävistä paikallisvaaleista, joissa valitaan uudet edustajat Moskovan kaupunginvaltuustoon. The Moscow Times luonnehtii sitä hampaattomaksi instanssiksi, jolla on olemattomasti vaikutusvaltaa Moskovan asioihin – koko Venäjästä puhumattakaan.
– Siitä huolimatta eräs puhuja varoitti Venäjän olevan ”parhaillaan hyökkäyksen kohteena”, lehti toteaa.
Liittoneuvoston ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Andrei Klimov syyttää länttä venäjänvastaisen kampanjan lanseeraamisesta ja sekaantumisesta Venäjän sisäisiin asioihin.
Kun massapidätyksiin johtaneet mielenosoitukset Moskovassa ovat jatkuneet useita viikkoja, johtavat venäläispoliitikot ja -viranomaiset ovat alkaneet yhä suorasukaisemmin väittää, että niiden taustalla ovatkin länsivaltojen agentit.
– Viranomaisilla ei ole epäilyjä tapahtumien tästä versiosta. (Presidentti Vladimir) Putin uskoo siihen, nimekäs venäläinen politiikan tutkija Tatjana Stanovaja sanoo.
Tässä ei ole mitään uutta sinänsä, sillä jo Georgian ja Ukrainan vuosina 2003 ja 2004 tapahtuneista vallanvaihdoksista alkaen Kreml on pyrkinyt varmistamaan, että vastaavaa ”värivallankumousta” ei voisi tapahtua Venäjällä.
Syytökset käyvät yhä rajummiksi
Kreml on jo vuosista 2011–12 alkaen rajoittanut tai estänyt Venäjän nykyhallintoon kriittisesti suhtautuvien kansalaisjärjestöjen toimintaa luokittelemalla useat niistä ”ulkomaisiksi agenteiksi”. Viime viikkojen aikana painostustoimet sekä kotimaisia järjestöjä että Venäjällä toimivia ulkomaisia organisaatioita kohtaan ovat the Moscow Timesin mukaan jälleen kiihtyneet.
Heinäkuun lopulla Venäjän valtakunnansyyttäjä ilmoitti, että Atlantic Council -ajatushautomon toiminta Venäjällä kielletään ”turvallisuusuhkana”. Kansainvälisesti arvostetun ajatushautomon neuvottelukuntaan kuuluvat muun muassa Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Madeleine Albright sekä Ruotsin, Tanskan ja Australian entiset pääministerit Carl Bildt, Kevin M. Rudd ja Helle Thorning-Schmidt.
– Jos viranomaiset aiempina vuosina puhuivat ulkomaisesta sekaantumisesta lähinnä tiedotuskampanjan tai propagandan kontekstissa, nyt siitä on tullut todellista politiikkaa, Tatjana Stanovaja sanoo.
– Taistelu ulkomaista sekaantumista vastaan voi muuttua suureksi, monitahoiseksi operaatioksi, jossa eri toimijat kamppailevat sekaantumista vastaan saatuaan huipulta signaalin, että niin niiden tulee toimia.
Siitä, mikä kaikki voidaan tulkita nyt sekaantumiseksi Venäjän vaaleihin, saatiin valaiseva esimerkki viime tiistaina.
– Vetoan Venäjän viranomaisiin poliittisten vankien vapauttamiseksi, rauhanomaisten mielenosoittajien pidätysten keskeyttämiseksi sekä sen puolesta, että opposition ehdokkaiden sallittaisiin tavoitella paikkoja ilman häirintää. Kongressi on niiden tukena, jotka tavoittelevat Venäjällä demokratiaa ja hallintoa vailla rehottavaa korruptiota, Yhdysvaltain edustajainhuoneen enemmistöryhmän johtaja Steny Hoyer totesi antamassaan lausunnossa.
Kun Hoyerin lausunnosta oli ehtinyt kulua vasta joitakin tunteja, duuman edustaja Leonid Slutski kiiruhti jo leimaamaan sen tuoreimmaksi todisteeksi Yhdysvaltain sekaantumisesta Venäjän sisäisiin asioihin.
