Verkkouutiset

”Sota kahden Nato-maan välillä on mahdollinen”

Kreikan ja Turkin suhteet ovat tutkijan mukaan ajautuneet aseellisen konfliktin partaalle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Michael Rubin arvioi Kreikan ja Turkin olevan lähempänä sotaa kuin kertaakaan aiemmin sitten 45 vuoden takaisen Kyproksen kriisin. Maiden välit ovat kiristyneet useaan otteeseen, mutta nyt Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan näyttää American Enterprise Institute -ajatushautomossa työskentelevän Rubinin mielestä puskevan kahta Nato-maata totaaliselle törmäyskurssille.

Maiden hävittäjäkoneiden keskinäinen uhittelu Kreikalle kuuluvan Kastellorizon saaren yllä on jo ehtinyt karkottaa turisteja. Nyt myös laivastoselkkauksen uhka on Rubinin mukaan entistä akuutimpi. Taustalla vaikuttavat Erdoganin pyrkimys irrottautua lähes sadan vuoden takaisesta Lausannen sopimuksesta ja Turkin horjuvan taloustilanteen synnyttämä huoli.

– Lausannen sopimus solmittiin 97 vuotta sitten paikkaamaan Osmanien imperiumin romahduksen jälkeensä jättämiä epävarmuustekijöitä. Kurdit murehtivat sitä, että sopimus pyörsi lupaukset omasta valtiosta, mutta Turkille se määritti rajat Bulgarian, Kreikan, Syyrian ja Irakin kanssa. Millaisia ongelmia noihin rajoihin liittyykään, Lausannen jälkeinen järjestelmä on kuitenkin taannut miltei vuosisadan mittaisen vakauden, Rubin sanoo The National Interest -verkkolehden tuoreessa artikkelissa.

– Ideologisista, taloudellisista ja egoon liittyvistä syistä Erdogan pyrkii nyt mitätöimään Lausannen sopimuksen. Ideologisista, koska Erdogan haluaa palauttaa hallintaan tietyt Osmanien imperiumin alueet ja muuttamaan väestörakennetta Turkin rajojen ulkopuolella. Taloudellisista, sillä Turkki tahtoo anastaa luonnonvaroja Kreikan ja Kyproksen tunnustetuilta talousvyöhykkeiltä, Rubin toteaa.

Leikkiä tulella

Erdoganin egoon liittyvä motiivi on Rubinin mukaan halu ylittää modernin Turkin perustajana pidetyn legendaarisen Kemal Atatürkin (1881–1938) sotilaalliset saavutukset.

Turkin viimeaikaiset toimet eivät Rubinin mielestä viittaa vain pyrkimykseen kyseenalaistaa vallitsevaa kansainvälistä oikeutta, vaan myös aikeeseen kaapata satojen Aigeianmeren kreikkalaissaarten luonnonvarat maan laivaston taistelualusten tuella. Jos niin kävisi, Kreikan olisi hänen mukaansa pakko ryhtyä vastatoimiin.

– Erdogan on Vladimir Putinin tavoin pitkään leikitellyt tulella suhteessa konfliktia vältteleviin diplomaatteihin, hän sanoo.

– Myöntyminen hyökkäävän osapuolen tahtoon johtaa kuitenkin vain harvoin rauhaan, vaan pikemminkin rohkaisee aggressioon. Pelissä eivät ole vain epämääräiset uskottavuuden käsitteet, vaan myös hyvin todellinen kysymys Kreikan suvereniteetista, hän toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)