Helsingin yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien sosioekonominen asema periytyy vahvasti erityisesti yhteiskunnan ääripäissä eli kaikista pieni- ja suurituloisimmilla. Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet ennustavat lasten aikuisena saavuttamaa sosioekonomista asemaa.
VTM Outi Sirniön perjantaina tarkastettavasta väitöstyöstä selviää, että perhetaustalla on vaikutusta siihen, minkälaisia mahdollisuuksia lapsilla on saatavilla. Hyvä- ja pienituloisten resurssit eroavat toisistaan, ja resurssien puute johtaa siihen, että sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuudet vaikeutuvat. Hyväosaisilla etuoikeudet puolestaan pysyvät.
Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.
‒ Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, Sirniö kertoo.
Erot näkyvät tutkimuksen mukaan myös siinä, että saman koulutustason saaneista lapsista hyvätuloisten perheiden lapset saavuttavat paremman tulotason kuin pienituloisesta perheestä tulevat.
Pienituloisuuden periytyminen on tyypillistä etenkin naisilla ja suurituloisuuden periytyminen miehillä. Eroavuutta naisten ja miesten välillä selittävät todennäköisimmin rakenteelliset syyt, kuten työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus, sillä naisten tyypilliset työt ovat pienituloisempia ja myös tulokehitys on hitaampaa kuin miesten.
Pienituloisiksi laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Lapsuudenperheiden tuloja tarkasteltiin, kun tutkittavat olivat kouluikäisiä. Aineistona käytettiin rekisteripohjaista aineistoa, joka sisältää tiedot kaikista valtionveronalaisista tuloista vuosilta 1970‒2012.
