Tutkijan mukaan perusturvan riittämättömyydestä kertoo, perustoimeentulotuen saajat joutuvat paikkaamaan perusturvaa väliaikaiseksi tarkoitetulla toimeentulotuella LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

”Sosiaaliturvan merkittävät kannustinongelmat ovat myytti”

Tutkijan mukaan sosiaaliturvan todelliset ongelmat eivät ole kannustinloukuissa.

Puolueet ovat olleet yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvaa on tulevalla hallituskaudella uudistettava. Tutkija Ville-Veikko Pulkan mielestä on periaatteellisella tasolla ymmärrettävää, että poliitikot haluavat palkita kansalaisia ahkeruudesta.

− Sosiaaliturvan merkittävät kannustinongelmat ovat kuitenkin myytti, joka johtaa äänestäjiä harhaan ja uhkaa estää keskustelun sosiaaliturvan todellisista ongelmista, valtioneuvoston kanslian tilaamassa Toimeentulon riskit ja yrittäjäriski työn murroksessa -hankkeessa työskentelevä Ville-Veikko Pulkka kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynässä.

Hänen mukaansa työnteon taloudellista kannustavuutta on parannettu Suomessa huomattavasti parin viime vuosikymmenen aikana.

− Suomessa työtulot leikkaavat sosiaaliturvaa vähemmän kuin monissa muissa maissa, ja työnteon keskimääräinen kannustavuus on varsin hyvä.

− Sovitellun työttömyyspäivärahan saajista jopa kaksi kolmasosaa saavuttaa tulotason, joka on samansuuruinen tai korkeampi kuin työttömyyspäivärahan perusteena oleva palkka.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijoiden mukaan vuonna 2014 käyttöön otettu työttömyysturvan 300 euron suojaosuus ei ole lisännyt merkittävästi työntekoa. Taloudellisten kannustinten parantamisella voi Pulkan mukaan olla hankala parantaa työllisyyttä, kun taloudelliset kannustimet ovat jo entuudestaan hyvät.

Myös ongelmia

Pulkan mukaan sosiaaliturva synnyttää tietenkin myös ongelmallisia tilanteita.

− Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvan, sosiaaliturvan korotusosiin oikeutetun yksinhuoltajan työnteon taloudellinen kannustavuus on matalapalkkaisissa töissä vähäinen. Nykytilannetta on kuitenkin vaikea merkittävästi muuttaa, jos lapsiperheiden köyhyyttä halutaan ehkäistä ja ellei vuokrakehitystä saada kohtuullistettua.

Taloudellisen hyödyn ohella työntekoon kannustavat Pulkan mukaan monet muut tekijät.

− Kannustinloukkujen purkamista ei ollut vielä edes aloitettu 1990-luvun alussa, kun Suomessa vallitsi käytännössä täystyöllisyys.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) asettaman kannustinloukkutyöryhmän selvityksessä keväällä 2017 todettiin, että taloudellisen kannustavuuden huomattava parantaminen nykytilanteeseen verrattuna on vaikeaa.

− Käytännössä taloudellisen kannustavuuden merkittävä parantaminen vaatii joko hyvinvointivaltion rahoituspohjaa heikentäviä tuntuvia veronalennuksia tai sosiaaliturvan heikentämistä. Edes realistisilla perustulomalleilla ei kyetä johdonmukaisesti lisäämään työnteon taloudellista kannustavuutta, Pulkka sanoo.

Perusturva riittämätöntä

Perusturvan riittämättömyyttä kuvastaa Pulkan mielestä, että puolet perustoimeentulotuen saajista joutuu paikkaamaan perusturvaa väliaikaiseksi tarkoitetulla toimeentulotuella.

− Kun ihmiset joutuvat turvautumaan ensisijaisten etuuksien ohella toimeentulotukeen, tiukemman tarveharkinnan vuoksi myös työnteon taloudelliset kannustimet heikkenevät automaattisesti. Samasta syystä monille syntyy entistä ongelmallisempia byrokratialoukkuja, jotka hankaloittavat työmarkkinoille osallistumista, hän sanoo.

Pulkan mukaan ”viimeistään nyt on aika kohdistaa katseet sosiaaliturvajärjestelmämme todellisiin ongelmiin”.

− Niitä ovat erityisesti perusturvan saajien toimeentulotukiriippuvuus, etuuksien syyperusteisuudesta, tarveharkinnasta ja vastikkeellisuudesta johtuvat byrokratialoukut sekä itsensätyöllistäjien puutteellinen sosiaaliturva, hän sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt