Eduskunnan tilitoimiston eläkkeelle jääneen päällikön Pertti J. Rosilan kirja Arkadianmäen kirstunvartija (Tammi) ilmestyy tänään. Kustantajan mukaan ”suorasukaiset muistelmat tarjoavat kurkistuksen eduskuntalaisten edesottamuksiin Arkadianmäen kulissien takana”.
Pertti J. Rosila kirjoittaa myös muun muassa kansanedustajien eläkelaista eli paljon puhutuista sopeutumiseläkkeestä. Hänen mukaansa julkisuudessa on säännöllisin väliajoin arvosteltu kansanedustajien poikkeuksellisen hyvää eläkejärjestelmää.
– Se tuo edustajille täyden 60 prosentin eläkkeen 15 edustajavuoden jälkeen. Eläkkeen suuruus on silloin noin 4 000 euroa kuukaudessa bruttona. Eläke on samalla tavalla verollinen kuin työ- ja yrittäjäeläkkeet, Pertti J. Rosila kertoo.
Rosilan mukaan vuonna 2010 silloinen puhemies Sauli Niinistö päätti ryhtyä poistamaan lain suurimpia kohtuuttomuuksia, joita lehdistö oli nostanut kansalaisten paheksuttavaksi.
– Laissa on porsaanreikä, joka mahdollistaa sen, että suuretkaan pääomatulot eivät vaikuta sopeutumiseläkkeeseen. Siten esimerkiksi entinen kansanedustaja, joka on lääkäri, kuten lahtelainen Tuija Nurmi, voi saada lähes 4 000 euron sopeutumiseläkettä samaan aikaan, kun hän saa lääkärintyöstä maksettavat korvaukset pääomatuloina. Kymmenet entiset edustajat ovat käyttäneet tätä porsaanreikää hyväkseen mm. perustamalla firmoja, joiden kautta voi kierrättää luento-, konsultti- ja muita ansioitaan, Rosila kuvailee.
– Tällainen toiminta on täysin sopeutumiseläkkeen maksamisen periaatteen vastaista. Eläke on alun perin tarkoitettu turvaamaan niiden eduskunnasta poisjäävien edustajien toimeentulo, jotka eivät eduskuntakauden jälkeen työllisty.
Hänen mukaansa Sauli Niinistö piti sopeutumiseläkkeen toisena suurena ongelmana sitä, että sopeutumiseläke on työnhakua passivoiva, koska se ei ole määräaikainen. Puhemies Niinistö sai edustajaeläkelain muutoksellaan Rosilan mukaan Sdp:n Eero Heinäluoman innostumaan asiasta.
– Kaikkien kahdeksan eduskuntaryhmän puheenjohtajat tekivät joulukuussa 2010 eduskunta-aloitteen lain muuttamisesta pahimpien epäkohtien korjaamiseksi. Kun kevään 2011 vaalit painoivat päälle, lain valmistelussa oli hirmuinen kiire.
Uudesta laista ei Rosilan mukaan kuitenkaan tullut sellainen kuin Niinistö olisi halunnut.
– Se johtui siitä, että istuvat kansanedustajat eivät halunneet heikentää omia sopeutumiseläke-etujaan. Huononnukset koskivat vain niitä uusia edustajia, jotka valittiin ensi kertaa eduskuntaan huhtikuun 2011 vaaleissa. He eivät saa enää sopeutumiseläkettä, vaan sopeutumisrahaa, joka on suuruudeltaan noin 1 800 euroa kuukaudessa bruttona, ja sitä maksetaan edustajavuosien määrästä riippuen 1–3 vuoden ajan. Se on sekä eläkkeen määrän että määräaikaisuuden takia työelämään aktivoiva. Lisäksi sopeutumisrahassa poistettiin pääomatulojen porsaanreikä. Jos niitä on, ne otetaan huomioon maksatuksessa.
Kirjan mukaan kuitenkin ”vanha meno jatkui ennen vuotta 2011 eduskuntaan valittujen ja vuoden 2015 vaaleissa eduskunnan jättäneiden kohdalla”.
– Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sopeutumiseläkkeen nostajissa on suurien pääomatulojen saajia. Muutaman ahneen veteraanikansanedustajan moraalittoman toiminnan takia muutkin entiset edustajat tulevat perusteetta leimatuksi.
LUE MYÖS:
Uutuuskirja väittää: Eero Heinäluoma käytti luottokorttia kuin Mona Sahlin
PS:n kansanedustaja kävi eeppistä taistelua eduskunnan eduistaan
